Presidenttiehdokas ja EU-professori Alexander Stubbin mielestä Suomenlahden sabotaasi vaikuttaa normaalilta hybriditoiminnalta. Suomalaisten ei hänen mukaansa kannata olla peloissaan.
– Oman kokemukseni pohjalta – kahdeksan vuotta utvassa istuneena – näissä tilanteissa maltti on aina valttia, Alexander Stubb sanoo Verkkouutisille.
Utva tarkoittaa ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa, eli presidenttiä ja asianomaisia ministereitä. Stubbin mukaan on olemassa aivan selkeä menettely siitä, miten valtiojohto saa informaatiota, millä tavalla viranomaiset toimivat ja millä tavalla informaation kanssa tullaan julki.
– Jälleen kerran tässä tilanteessa näkee, että yhteistoiminta ei vain tasavallan presidentin ja valtioneuvoston mutta myös muiden viranomaisten välillä toimii. Eli rajavartiosto, keskusrikospoliisi, puolustusvoimat, suojelupoliisi, ja tässä tapauksessa myös työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet.
– Viranomaisten informaation pohjalta vauriot viittaavat siihen, että kyseessä on ulkopuolinen toimija, ettei tämä ole niin sanotusti mikään vahinko. Jos tästä lähdetään,niin tottakai pitää yrittää parhaan mukaan selvittää, kuka sen on tehnyt. Onko sen takana yksi, kaksi vai jopa enemmän valtiollisia tai ei-valtiollisia toimijoita? Sitä me emme tässä vaiheessa tiedä, Stubb jäsentää tilannetta.
– Yhtä kaikki, selvitetään rauhassa. Jos se nyt sattuisi olemaan Venäjä, niin siitä pitää tietysti kertoa suoraan ja miettiä, miten toimitaan.
Stubbin mielestä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi hyvin Nato-kokouksessa. Häkkänen totesi Suomen olevan kiitollinen avusta jota liittolaisemme ovat luvanneet, mutta Suomen ja Viron viranomaiset kykenevät itsekin ilmeisesti selvittämään mistä on kyse.
Alexander Stubb tapasi tiistaina koko EU-johdon: niin Ursula von der Leyenin, Roberta Metsolan kuin Charles Michelinkin.
– Brysselissä tämä tietysti nousi keskusteluun kaikkien kolmen puheenjohtajan kanssa. Kovasti kyseltiin, mitä siellä oikein on tapahtunut. Pystyin sanomaan suunnilleen sen, mitä julkisuudessa on sanottu, Alexander Stubb kertoo.
– Pitää myös ymmärtää, että eihän tämä ole meille yllätys. Tämä on normaalia hybriditoimintaa.
Stubb näki vastaavia tilanteita valtioneuvostossa ja pääministeriaikanaan, kun Vladimir Putin päästi 2015 rajamme yli väkeä ja Pariisin Charlie Hebdo -terrori-iskussa.
– Nähdään heti, että viranomaiset pystyvät toimintaan. Mutta ehkä yleensä nämä isot tapahtumat ovat tapahtuneet meidän rajojemme ulkopuolella – nyt kun ne tapahtuvat täällä, niin meidän pitää vain varautua. Mutta nämä eivät ole yllätyksiä. Sen osoittaa, että olemme niin nopeasti kyenneet reagoimaan ja tutkimaan.
– Meillä on vahvat suojausmekanismit näihin. Niinpä enemmän rauhoittaisin tilannetta kuin lietsoisin pelkoa.
– Maailmanpoliittinen tilanne on tällä hetkellä jännitteinen. On kriisipesäkkeitä ja yksittäisiä pesäkkeitä sitten nousee. Tämä on siitä eräänlainen esimerkki, Stubb pohtii.
Suomalaisten Stubbin mielestä ”ei kannata missään nimessä pelätä”.
– Meidän valmistautumisemme perustuu myös huoltovarmuuteen tai siihen, että jos johonkin yksittäiseen infrastruktuurikohteeseen isketään, niin voidaan käyttää jotain toista. Yhteiskunta ei tästä lamaannu. Vaihtoehtoja meillä on moneen eri suuntaan.
– Huolestuminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun ollaan monta eri askelta käyty tässä prosessissa läpi. Ja nyt ei olla edes ensimmäistä otettu, kuten poliittinen johtomme ja viranomaiset ovat hyvin informoineet. Syytä huoleen ei tässä ole.
Alexander Stubb muistelee Balticconnectorin tapauksen olevan sikäli lähellä hänen sydäntään, että päätöksen putkesta allekirjoittivat pääministerinä hän itse ja Viron silloinen pääministeri Taavi Roivas.
– Tässähän on yksi uusi Nato-maa ja yksi vanhempi Nato-maa… Eihän tämä ole vain Suomeen kohdistunut isku vaan myös Viroon. On hirveän vaikea arvioida, mutta kuka tahansa tämän onkin tehnyt ymmärtänee, että me kykenemme tällaiset häiriöt rauhallisesti ja maltilla hoitamaan.
– Ylipäänsä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa minun ohjenuorani aina on, että parempi edetä maltilla ja rauhallisesti kuin lähteä hötkyilemään ja tuomitsemaan nopeasti. Tämän tyyppiset kriisit hoidetaan nimenomaan tosiasioiden ja tunnettujen toimintaperiaatteiden pohjalta. Rauhassa vaan eteenpäin.
