Nuorten vaalit järjestettiin yhteensä 545:ssä koulussa, oppilaitoksessa, nuorisovaltuustossa, nuorten tilassa tai nuorten harrastusryhmässä 198:ssa kunnassa alle 18-vuotiaille nuorille.
Mikäli nuoret saisivat päättää, Suomen tasavallan presidentiksi valittaisiin kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb. Hän sai Nuorten vaaleissa yhteensä 20 327 ääntä, mikä on 21,52 prosenttia annetuista äänistä.
Seuraavaksi eniten ääniä sai perussuomalaisten Jussi Halla-aho, joka keräsi 19 681 ääntä eli 20,84 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Ero kahden kärkiehdokkaan välillä on siis vain 646 ääntä. Nuorten vaaleissa ei järjestetä toista kierrosta.
– Vaikka Nuorten vaalien päätarkoitus onkin tutustua itse äänestämiseen, antaa tulos kuitenkin kiinnostavia viitteitä ehdokkaiden kannatuksesta nuorten keskuudessa. Näyttää siltä, että nuorilla ei ole yhtä kärkiehdokasta, vaan kisa erityisesti Stubbin ja Halla-ahon välillä on tasainen, kommentoi Nuorten vaalien projektikoordinaattori Iina Helenius.
Pekka Haavisto sai Nuorten vaaleissa äänestäneiden keskuudessa 13,96 prosenttia äänistä. Li Andersson sai 12,19 prosenttia nuorten äänistä, Harry Harkimo 9,52, Jutta Urpilainen 5,73, Olli Rehn 4,94, Mika Aaltola 3,57 ja Sari Essayah 2,34 prosenttia.
Nuorten vaalit on demokratiakasvatustapahtuma, jossa alle 18-vuotiaat nuoret pääsevät tutustumaan vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Äänestyspaikkoja on peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja nuorten harrastustoiminnan yhteydessä. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut Nuorten vaaleja vuodesta 1995 asti. Nuorten vaalit järjestettiin 8.–12.1.2024.
