Presidenttiehdokkaiden Nato-aiheissa paneelissa Kouvolan Turvallisuuskonferenssissa nousi esiin Yhdysvaltain ja Suomen välillä paraikaa neuvoteltava puolustusyhteistyösopimus (DCA). Maanantaina järjestetyssä paneelissa sivuttiin sopimukseen liittyviä yksityiskohtia, mutta ehdokkaiden väliltä löytyi jossain määrin myös näkemyseroja itse sopimuksen merkityksestä – tai sen kiireellisyydestä.
– Sinänsä tästä sopimuksesta sanoisin, että hieman huolestuttaa, että nyt hyvin kovalla kiireellä sitä viedään eteenpäin. Pitäisi olla kunnollinen valmistelu, kunnollinen keskustelu asiasta. Nato-asiassahan meillä tehtiin niin, että kovasti kiirehdittiin ja kunnollista keskustelua ei kyetty käymään. Tästä asiasta pitäisi käydä, katsoi valitsijayhdistyksen kautta presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Paavo Väyrynen.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus purkaisi toteutuessaan esteitä ja avaisi yhdysvaltalaisjoukoille mahdollisuuden toimia Suomen maaperällä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb korosti pitävänsä sopimusta ”äärettömän tärkeänä”. Hänen mukaansa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on kolmoislukko, jossa DCA-sopimus on yksi – oman, uskottavan puolustuksen ja Nato-jäsenyyden lisäksi.
Mitä tulee sopimuksessa neuvoteltaviin yksityiskohtiin, kuten materiaalin varastointiin ja amerikkalaissotilaiden oikeudelliseen asemaan, Stubb totesi näin:
– Tietysti tässä ollaan lähellä kansallisvaltion suvereniteetin ydintä, kun sijoitetaan puolustusmateriaalia toisen valtion toimesta, sijoitetaan joukkoja toisen valtion toimesta ja määritellääm ne lainsäädäntöpuitteet ja periaatteet, joilla toisen valtion sotilaat toimivat.
Stubb arvioi, että neuvottelut saadaan päätökseen hyvin todennäköisesti kevään mittaan ensi vuonna ja ratkaisujen löytyvän siihen mennessä. Väyrysen huoleen sopimuksen kiirehtimisestä hän vastasi näin:
– Minä kyllä tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa mielelläni kiirehtisin sitä sopimusta, en hidastelisi.
Paneelia juontanut Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kysyi paikalla olijoilta, miten realistisena he pitävät yhdysvaltalaisen puolustusmateriaalivaraston saamista Kouvolaan, mikä tiettävästi on paikkakuntalaisten intresseissä. Lisäksi paneelissa sivuttiin kysymystä, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan, jos amerikkalaissotilas syyllistyisi rikokseen.
Valitsijayhdistyksen kautta ehdokkuutta tavoitteleva Pekka Haavisto (vihr.) uskoi, että vielä tässä vaiheessa varsstointipaikkakuntia tuskin voi määritellä, vaikka varuskuntapaikkakunnat, kuten Kouvola, voivat olla todennäköisempiä kuin jotkut muut.
– Tärkeä muistaa, että se, että tuodaan materiaalia harjoituksia varten, tarkoittaa myös sitä, että se materiaali on olemassa myös kriisejä varten, jolloin voidaan siten tuoda vain miehet ja naiset ilman varusteita Suomeen. Varusteet ovat täällä. Ne voivat olla ajoneuvoja, ne voivat olla aseita, ne voivat olla ammuksia. Ja se lisää myöskin Suomen kykyä nopeissa kriisitilanteissa reagoida.
Haaviston mukaan sopimus on ”tärkeä lisä siihen, mitä Nato-jäsenyys jo tuo tullessaan.”
Valitsijayhdistyksen kautta myös ehdolle pyrkivä Mika Aaltola ei lähtisi myöskään vielä aluepoliittisesti paaluttamaan, minne puolustusmateriaalia tulisi sijoittaa. Hän piti ennakkovarautumista kuitenkin järkevänä:
– Tämä tehdään pahimman mahdollisen skenaarion varalta. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa, se on rauhantyötä. Näin myös Venäjällä ymmärretään, että täällä on olemassa tarpeeksi varaa ja kyvykkyyksiä kestämään myös vähän pidempiaikaista konfliktia.
