Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi.
– Asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – kauppa, informaatio ja teknologia – repivätkin meitä nyt erilleen, hän sanoi pitämässään uudenvuodenpuheessaan.
Hänen mukaansa kansainvälinen järjestelmä on murroksessa.
– Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin. Kun syntyy valtatyhjiö, joku sen aina täyttää.
Stubbin mukaan aikakautemme ristiriita on, että kansainvälinen järjestelmä natisee liitoksistaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Hän huomauttaa, että ihmiskunnan yhteisiä haasteita ei ratkaista ilman yhteisiä pelisääntöjä. Yhteisillä haasteilla hän viittaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja konflikteihin.
– Koko maailmalle on tärkeää, että kansainvälinen järjestelmä perustuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Erityisen tärkeää se on pienille maille, kuten Suomelle, presidentti totesi.
– Suomena teemme töitä vahvistaaksemme kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä, koska sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja yhteistyön perusta.
Tasavallan presidentin mukaan Suomessa pidämme kiinni arvoistamme.
– Samalla olemme realisteja. Maailman ongelmia ei ratkota vain sellaisten kanssa, jotka ovat kanssamme kaikesta samaa mieltä.
Stubb sanoi ymmärtävänsä myös kansalaisten kasvaneen huolen maailmantilanteesta. Hän kehottaakin kansalaisia pysymään rauhallisina.
– Keskittykäämme hyvään pahan sijasta. Keskittykäämme siihen, mihin voimme vaikuttaa.
Jos maailma antaa huonoja esimerkkejä, presidentin mukaan me voimme olla hyvä esimerkki.
– Olemme monelle mallimaa. Suomalainen yhteiskunta on vahva. Turvallisuutemme peruspilarit – yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja tahto puolustaa isänmaatamme – eivät horju, Stubb painotti.
Hän muistutti, että myös varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia.
– Turvallisuusviranomaisemme – kuten Puolustusvoimat, poliisi ja Rajavartiolaitos – ovat kunnossa. Suomalaiseen viranomaiseen voi luottaa.
Samalla Stubb korosti, että turvallisuus ei ole vain valtion kovaa ydintä.
– Turvallisuus on myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä. Ne suojaavat meitä hybridivaikuttamiselta ja propagandalta. Ne ovat henkistä huoltovarmuutta. Sitä, mikä on Suomessa puolustamisen arvoista. Yhteistä, jaettua, koettua.
Uudenvuodenpuheessaan Stubb otti esiin myös Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan. Presidentti vakuutti, että Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Hän myös painotti, että Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sodan uhkaa.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä ollut ja tulee sitä valitettavasti olemaan.
– Me pärjäämme, koska vaikeissa paikoissa me olemme aina puhaltaneet yhteen hiileen. Historian vaikeista käännekohdista olemme selvinneet yhdessä. Niin nytkin, presidentti jatkoi.
Stubb muistutti myös, että enää emme ole yksin.
– Tasan 30 vuotta sitten päätimme liittyä Euroopan unioniin. Tänä päivänä olemme sotilaallisesti liittoutunut maa – eli Naton jäsen. Meillä on ystäviä ja liittolaisia, jotka jakavat arvomme ja intressimme. Liittolaistemme kanssa olemme vahvempia.
Talous ja polarisaatio huolettavat monia
Puheessaan Stubb otti esille myös Suomen taloustilanteen ja kansakuntamme sisäisen kahtiajakautumisesta.
– Huoli henkilökohtaisesta työ- ja taloustilanteesta painaa nyt monia, presidentti sanoi.
Hänen mukaansa Suomen talouden vahvistamiseen ei ole yhtä ”poppaskonstia”.
– Eivät pelkät leikkaukset taloutta tasapainota. Ei julkisten menojen kasvattaminen autuaaksi tee. Rakenteelliset uudistukset ovat aina vaikeita.
– Toivoisin, että maamme eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi. Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle. Olkaa rohkeita. Hakekaa kompromisseja.
Stubb jatkoi toteamalla, että monessa liberaalissa demokratiassa on viime vuosikymmenen aikana näkynyt vahva polarisaation nousu.
– Pienenä kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan.
– Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. Sinusta ja minusta. Meidän korviemme välistä. Siitä, miten me kykenemme kohtaamaan toisemme ja käsittelemään vaikeita tilanteita.
Puheessaan presidentti painosti, että vastuumme on yhteinen.
– Sitä ei voi ulkoistaa. Ei kansanedustajalle. Ei medialle. Ei kenellekään muulle. Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Maltti on valttia.
Yksilönvapaus ja yhteisöllisyys menestyksemme taustalla
Stubbin mukaan meille suomalaisille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina ollut olemassaolon kysymys.
– Siksi meillä on ollut kyky reagoida historian saranakohdissa yhtenäisesti. Vaalikaamme sitä.
Puheessaan presidentti totesi, että kaikki lähtee arvoista.
– Menestyksemme perustuu yksilönvapauteen ja yhteisöllisyyteen. Pyrimme antamaan tasavertaisen mahdollisuuden jokaiselle suomalaiselle, taustasta riippumatta. Jos joku ei pärjää, niin autamme.
Stubb myös painotti, että jokainen ihminen on arvokas.
– Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa. Suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta. Rasismi ei ole suomalaisuutta.
– Kunnioittakaamme toinen toisiamme. Yhteiskuntamme tärkein liima on luottamus. Sitä meillä ei ole varaa menettää. Puolustakaamme ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä.
Puheessaan hän korosti, että tänä päivänä Suomi on monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin.
– Meidän tulee rakentaa Suomea, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Meidän yhteistä Suomea. Kaikkien Suomea.
