Kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb pitää paraikaa neuvoteltavaa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä puolustusyhteistyösopimusta (DCA) ”erittäin merkittävänä”. Se maksimoi Stubbin mukaan Suomen turvallisuuden ”tässä maailmankolkassa ja -tilanteessa”.
– Se on tuplalukko meidän turvallisuudellemme. Tai triplalukko. Ensimmäinen lukko on itsenäinen, uskottava puolustus. Toinen lukko on Nato-jäsenyys ja artikla viisi. Ja kolmas on se, että meillä on kahdenvälinen sopimus Yhdysvaltojen kanssa, Stubb sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Sopimuksen yksityiskohdista on julkisuudessa puhuttu varsin yleisellä tasolla. Käytännössä sopimus purkaa esteitä ja avaa yhdysvaltalaisjoukkojen mahdollisuuksia toimia Suomen maaperällä.
Stubbin mukaan idealismin aika maailmanpolitiikassa on ohi. 2000-luvulla on opittu, että keskinäinen riippuvuus ei aina johda pysyvään rauhantilaan.
– Loppupeleissä kaikki muuttui 2022. Se vaati sellaisen kolmas kerta toden sanoo. Eli Georgia 2008, Krim 2014 ja sitten Ukraina 2022.
Stubb oli aiemmin tiedotustilaisuudessa avannut näkemystään Suomen ja Venäjän suhteista. Ne ovat poikki eikä muutosta ole nähtävissä lähitulevaisuudessa:
– Juuri nyt tehtävämme on eristää Venäjä ja pitää huoli siitä, että Ukraina voittaa tämän sodan. Vasta sen jälkeen voimme edes harkita keskusteluyhteyksien avaamista.
Stubb kertoi lähettäneensä kolme päivää Venäjän hyökkäyksen jälkeen ulkoministeri Sergei Lavroville tekstiviestin, jossa pyysi tätä ”tekemään jotain”.
– Sinä olet ainoa, joka pystyt hänet pysäyttämään. Vastaus tuli minuutissa: ketä tarkoitat? (Volodymyr) Zelenskyä vai (Joe) Bidenia? Vastasin heti: En – tiedät, mitä tarkoitan. Sen jälkeen sieltä tuli pitkä litania, joka seurasi sitä Venäjän propagandakoneiston litaniaa natsifikaatiosta ja venäläisten tappamisesta, Stubb kuvasi.
– Se oli hetki, jolloin ymmärsin, että Venäjän kanssa ei voida olla minkäännäköisissä tekemisissä.
Stubb korostaa, että juuri nyt Suomen suunta on ”vain ja ainoastaan länteen”.
Voisiko länsi tehdä nykyistä enemmän Ukrainan-sodan lopettamiseksi?
– Luulen, että asteittain on tehty melkein kaikki voitava. Ja tämä asteittaisuus tulee jatkumaan.
– Ne instrumentit, joita lännellä on, ovat sanktiot, raha ja sotilasvarustelu. Siinä on menty tänä päivänä jo aika pitkälle. Ja minun puolestani saa mennä pidemmällekin.
Suomesta tuli Naton täysjäsen huhtikuussa 2023. Mistä saakka olet itse kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä?
– Tarkka aika on varmaan 1989, kun aloitin opiskelut Yhdysvalloissa. Opiskelin silloin kansainvälistä politiikkaa ja kansainvälisiä instituutioita. Tuolloin jäin miettimään, miksi me emme ole Natossa. Ja että meidän pitäisi siellä olla.
Onko Suomessa syytä säilyttää nykyisenkaltainen yleinen asevelvollisuus?
– Minusta tämä on keskustelu, joka voidaan avata, mutta itse olin juuri poikani sotilasvalatilaisuudessa 12.8 ja näen asevelvollisuuden yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnallisista liimoista, mitä meillä tällä hetkellä on.
