Presidentti Alexander Stubb pitää selvänä, että Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toiminta sukkuloimassa Ukrainan ja Venäjän välillä hyödyttää todennäköisesti Venäjää.

– Henkilökohtaisesti en pidä toimintaa sopivana. Tällaisessa tilanteessa, jossa Ukraina ei todellakaan halunnut, että Orbán matkustaisi Moskovaan, tämä toiminta on sopimatonta, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina iltapäivällä.

Unkari aloitti EU-neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Tästä syystä Putin tulee käyttämään matkaa hyväkseen, Stubb arvioi.

– Pidän näppini erossa EU-asioista, mutta keskusteltuani pääministerin kanssa ja tietoisena siitä, miten EU:ssa on viestiä koordinoitu, viittaan Charles Michelin linjaukseen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel on korostanut, että Orbánilla ei ole mitään mandaattia edustaa EU:ta.

Lue myös: Viktor Orbán meni Moskovaan, EU-johtajat tuomitsevat

Stubb sanoi aiemmin uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että halutessaan Kiina voisi vaikuttaa Vladimir Putiniin siten, että Venäjän hyökkäys Ukrainassa loppuisi ”yhdellä puhelinsoitolla”.

– Olen keskustellut useasti [presidentti Volodymyr] Zelenskyin kanssa, miten voisimme lisätä painetta Kiinan suuntaan. Keskustelin tästä myös eilen Italian pääministeri Giorgia Melonin kanssa, hänellä on suunnitelmissa matkustaa Kiinaan pian, Stubb kertoi.

Tiedotustilaisuuden pääasiana olivat vastikään ratifioitu Yhdysvaltojen ja Suomen puolustussopimus (DCA) sekä ensi viikon Nato-huippukokous Yhdysvaltojen Washingtonissa.

Puolustussopimuksesta

Puolustussopimus täydentää meidän puolustuskykyämme, sanoi Stubb tiedotustilaisuudessa.

– Amerikkalaiset ovat olleet innokkaita saamaan sopimuksen voimaan, Stubb sanoi.

Sopimus astuu voimaan syyskuun alussa.

– Sopivasti saatiin hyväksyttyä ja ratifioitua juuri ennen tätä Nato-huippukokousta.

DCA-sopimuksella luodaan ajantasaiset puitteet puolustusyhteistyölle Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on Suomelle keskeinen strateginen liittolainen, ja tiiviin ja saumattoman yhteistyön merkitys Yhdysvaltojen kanssa korostuu entisestään turvallisuusympäristön muutoksen myötä. Sopimus sääntelee mahdollisuutta Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon Suomessa kaikissa turvallisuustilanteissa, minkä lisäksi se edistää yhteistyötä myös alueellisesti. Sopimus parantaa edellytyksiä Yhdysvaltojen Suomelle antamalle tuelle vahvistaen Suomen turvallisuutta myös Nato-jäsenyyden oloissa.

Sopimuksen soveltaminen tulee edellyttämään myös sopimusta täydentäviä   täytäntöönpanosopimuksia ja –järjestelyjä, joita on alustavasti arvioitu tarpeelliseksi laatia esimerkiksi turvallisuudesta, infrastruktuurista ja rakentamisesta, maahantulosta ja maasta poistumisesta, tulleista ja maahantuonnista sekä verotuksesta.

Huippukokouksesta

Stubb lähtee Washingtoniin maanantaina ja palaa lauantaina. Huippukokous on Suomelle toinen ja Stubbille ensimmäinen.

– Suuri kiitos viranomaisille, jotka ovat valmistelleet kokousta.

Kokouksessa erityisen keskeistä on Stubbin mukaan Ukraina ja sen tukeminen.

– Nyt rakennamme sillan kohti Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Viesti Venäjän suuntaan on se, että Ukraina on matkalla kohti Nato-jäsenyyttä.

Ukraina on kuitenkin sotaa käyvä maa, mikä voi aiheuttaa kysymysmerkkejä Nato-jäsenyyden suhteen. Stubb arvioi, että Nato-maat löytävät ratkaisuksi jonkinlainen yhdistelmän.

– Mutta ennen Nato-jäsenyyttä varmaan on saavutettu rauha tai jonkinlainen aselepo. Pitkällä tähtäimellä Ukrainasta tulee sekä EU:n että Naton jäsen, tämä on meidän viestimme, Stubb sanoi.

Huippukokouksessa nousevat esille myös siellä julkaistava paketti Ukrainan kanssa allekirjoitettuja turvallisuussitoumuksia. Suomi oli Stubbin mukaan kahdeksas maa, joka sitoumukset allekirjoitti.

Suomi Natossa

Stubb kehui, että Nato on parantanut askellustaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Kokouksessa puhutaan myös taakan jaosta ja puolustusmenoista. Stubb kertoi, että 23 maata 32 Nato-maasta on saavuttanut 2 prosentin tavoitteen puolustusmenoissa.

– Vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan, tavoitteessa oli vain kolme maata.

Suomessa puolustusmenojen osuus on 2,4 prosenttia. Stubb ennakoi, että Washingtonin huippukokouksessa voi tulla painetta puolustusmenojen kasvattamiseen.

– Suomi saa muiden pohjoismaiden kanssa paikan Norfolkissa, maakomponentin ja eteen työnnetyt joukot eli FLF:n, Stubb kiitteli puolustusministeri Antti Häkkästä (kok).

Häkkänen ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) matkustavat myös Washingtoniin Naton huippukokoukseen.

Stubb kertoi, että tapaa kokousviikon aikana sellaisia edustajia, joita ei muuten tapaisi kovin usein.

– Itselläni tulee olemaan kahdenvälisiä tapaamisia ainakin Japanin, Etelä-Korean ja Australian pääministerien kanssa.

Stubb tapaa myös tulee myös Yhdysvaltojen mediaa ja senaattoreja.