Naton läsnäolo Itämerellä lisääntyy ainakin joksikin aikaa, Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi suomalaiselle medialle suunnatussa omassa tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus päätti Itämeren Nato-maiden huippukokouksen.
– Alkuun puhutaan viikoista tai kuukausista. Operaation yksityiskohdista ei kuitenkaan puhuta, sillä kyseessä on Naton operaatio, joka perustetaan Naton aloitteesta.
Samalla varaudutaan siihen, että varjolaivastosta aiheutuu päänvaivaa jatkossakin. Aluksia varaudutaan siis pysäyttämään myös jatkossa. Suomi on kerännyt kiitosta ripeästä ja määrätietoisesta toiminnastaan Eagle S -aluksen pysäyttämisestä jouluna. Stubb ohjasi kaiken kiitoksen suomalaisille viranomaisille, esiintyi realistina: jokaisessa varjolaivastoon liittyvässä operaatioissa ei välttämättä aina onnistuta yhtä hienosti.
– Joissain onnistutaan ja joissain ei, se on tätä uutta epävarmuuden aikaa, Stubb sanoi.
Yksi keskeinen toimi kolmesta kokouksessa sovitusta toimenpiteestä on kansainvälisen merioikeuden asiantuntijaryhmän perustaminen. Heidän tehtävänään on selvittää, mitkä tekijät ovat milloinkin juridisesti mahdollisia
– Nyt me teemme analyysin Itämeren maiden kesken siitä, mitä voimme jatkossa tehdä. Onko esimerkiksi tilanne aluksen suhteen ympäristön kannalta sellainen, että toiminnan voi oikeuttaa.
Stubb ei usko, että Naton uusi operaatio aiheuttaa varsinaista eskalaation riskiä Itämerellä, mutta:
– Öljyturman riski on aina olemassa. Mitä enemmän näemme tällaista välinpitämätöntä ja jopa ammattitaidotonta toimintaa varjolaivastolta, sitä suurempi on riski. Viesti on se että jos Venäjän varjolaivastoa ei saada kuriin, niin ainakin valvontaan, Stubb sanoi.
– Ympäristökatastrofia ei valitettavasti voida sulkea pois.
Stubb korosti, että on kertonut kokouksesta etukäteen esimerkiksi JEF-operaation johtajamaan Ison-Britannian pääministeri Keir Starmerin kanssa. Hän ottaa yhteyttä myös Hollannin pääministeriin, sillä myös Hollanti on JEF:n jäsenmaa.
– Meillä oli suunnitelmissa ottaa myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi etänä mukaan kokoukseen, sillä Ukrainan osaaminen vedenalaisesta infrastruktuurista on arvokasta, mutta Kiovassa taisi olla jokin tilanne päällä.
Lue myös:
Puola lähettää neljä laivaa partioimaan Itämerelle
Nato tuo vedenalaiset dronet valvomaan Itämerelle
Latvian presidentti kiittelee iskua Eagle S:lle – ”Suomi toimi esimerkillisesti”
Nato-huippukokous alkaa Helsingissä: ”Yhteinen vihollinen vahvistaa”
