Kanava-lehti on julkaissut presidenttiehdokas Alexander Stubbin Uusi maailmanjärjestys -kirjoituksen. Vastaavia esseitä ovat kirjoittaneet vuorotellen vaalin kärkiehdokkaat.
Stubbin mukaan Suomen tasavallan 13. presidentti aloittaa tehtävänsä maailmassa, jossa kansainväliset instituutiot ja totuttu sääntöpohjainen maailma heikkenevät.
– Elämme epäjärjestyksen ja rauhattomuuden aikakautta, eräänlaista murrosta. Presidentin on toimittava tämän murroksen keskellä, Alexander Stubb toteaa.
Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lopetti lopullisesti kylmän sodan jälkeisen aikakauden.
– Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – keskinäinen riippuvuus, kauppa, teknologia, energia, informaatio ja valuutta – repivät meitä nyt irralleen. Yhteistyön välineet ovat aseistettu.
– Emme ymmärtäneet muutoksen syvyyttä. Se valkeni meille vasta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Miksi pidän Venäjän hyökkäystä Ukrainaan maailmanpolitiikan uuden murroksen ajankohtana? Olemmehan me nähneet muitakin alueellisia konflikteja kylmän sodan jälkeen.
Stubb toteaa ulkoministerinä 2008 varoittaneensa 080808-puheessaan Georgian sodan aikaan kansainvälisen politiikan murroksesta ja Venäjän uhasta.
– Pidän tätä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vielä merkittävämpänä saranakohtana siksi, että se on pakottanut maailman ottamaan kantaa puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä. Me toki iloitsimme siitä, että YK:n äänestyksissä 141 valtiota tuomitsi Venäjän hyökkäyksen, mutta samalla jäi monelta huomaamatta, että ne 35 maata, jotka pidättäytyivät äänestämästä, edustavat yli puolta maailman väestöstä. Vielä oleellisempaa on kuitenkin ymmärtää, että vain noin 40 valtiota on sanktioinut Venäjää.
– On helpompi tuomita kuin tehdä. Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa ei ole yhtään maata, joka sanktioi Venäjää, Aasiassakin vain muutama. Yritän tällä sanoa, että muu maailma ei ole reagoinut Venäjän hyökkäykseen samalla tavalla kuin me lännessä, Stubb huomauttaa.
Moni maista haluaa näpäyttää länttä kolonialistisesta menneisyydestä ja sittemmin ”ylimielisestä ja epäjohdonmukaisesta vallankäytöstä”. Toiset maat taas arvostivat jo Neuvostoliiton tukea kylmän sodan aikana.
– Tämä ei tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä aina ollut ja tulee sitä myös tulevaisuudessa olemaan. Venäjä pyrkii lietsomaan pelkoa ja aiheuttamaan epävakautta. Nyt, ja tulevaisuudessa, Alexander Stubb katsoo.
Hänen mukaansa Suomeen ei kohdistu suoraa ulkoista uhkaa, koska ulkoisen turvallisuutemme takaa kolme lukkoa. Ensimmäinen on uskottava ja vahva puolustus osana liittokuntaa ja vahva maanpuolustustahto. Toinen on Suomen EU- ja Nato-jäsenyys. Kolmas on Yhdysvaltain kanssa neuvoteltu DCA (Defence Cooperation Agreement), eli puolustusyhteistyösopimus.
– Emme ole yksin, mutta kannamme oman vastuumme. Suomi on myös kokoaan suurempi toimija maailmassa. Olemme kaikilla mittareilla mitattuna yksi maailman parhaista maista. Puolustakaamme niitä arvoja, jotka ovat tehneet Suomesta monella tapaa maailman mallimaan. Olkaamme ylpeitä siitä mitä olemme saavuttaneet. Suomi on hyvä maa.
Tuoreessa Kanavassa asiaa sotarikoksista kryptovaluuttoihin ja pakolaisista onnellisuuteen. Ja maailman tilannetta arvioimassa @alexstubb pic.twitter.com/xtEDzh1Zvf
— Tuomo Lappalainen (@TuomoLap) December 14, 2023
