Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi vahvistaa jatkossakin puolustustaan. Presidentti puhui keskiviikkona Maanpuolustuskurssiyhdistyksen Max Jakobson Lecture -sarjan luennolla.
– Rakennamme puolustusta kaikissa ulottuvuuksissa: maalla, merellä, ilmassa, kyberulottuvuudessa ja avaruudessa. Ilma- ja merivoimien mittavat hankkeet etenevät: F-35, Laivue 2020 ja monet muut kyvyt ovat pian osa puolustustamme. Seuraavaksi edessä on maapuolustuksen uudistus. Maavoimien suorituskykyjä modernisoidaan ja joukkojen liikkuvuutta, tulivoimaa ja suojaa kehitetään, Stubb sanoi.
Stubb nosti esille myös ajankohtaisen keskustelun jalkaväkimiinoista.
– Tähän keskusteluun totean saman kuin aiemmin: Puolustusvoimat selvittää maavoimien suorituskykytarpeita huomioiden teknologisen kehityksen ja Ukrainan sodan opit. Tämän jälkeen asia käsitellään poliittisesti, suhteuttaen suorituskyvyt uhkakuviin, hän sanoi.
Presidentin mukaan asevelvollisuus säilyy puolustuskyvyn kivijalkana. Asevelvollisuutta hänen mukaansa uudistetaan rauhallisesti ja harkiten.
Puolustuksen resurssit on Stubbin mukaan mitoitettava tarpeeseen.
– Mikään turvallisuusympäristössämme ei viittaa siihen, että puolustuksen resurssitarve laskisi. Arviomme mukaan Venäjä varustaa sotakoneistonsa Ukrainan sodan jälkeen uudelleen ja sen uhka Suomelle on pitkäkestoinen, hän sanoi.
– Resursseja tarvitaan tulevien vuosien aikana erityisesti maavoimien investointitarpeisiin. Lisäksi suorituskyvyn kehittämisessä huomioidaan Naton puolustussuunnitteluprosessissa sovittavat tavoitteet.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on presidentin mukaan osoittanut, että kapasiteettia tarvitaan pitkäaikaiseenkin sodankäyntiin.
– Varastoja on oltava ja tässä puolustusteollisuuden rooli kasvaa keskeiseksi.
Stubbin mukaan kansallisesti voi ja pitää tehdä paljon, mutta samalla on haettava yhteisiä ratkaisuja kumppanimaiden kanssa.
– Kun EU tekee yhteisiä panostuksia puolustukseen, Suomi on saava osapuoli. Jokainen maksaa oman osuutensa BKT:nsa mukaisesti, jolloin taakka jakautuu tasan. Puolustuksen vahvistaminen on kuitenkin ennen kaikkea Suomen kaltaisten ulkorajamaiden etujen mukaista. Yhteiset suorituskyvyt Euroopassa ovat välttämättömiä myös esimerkiksi avaruudessa, jonne sodankäynti tulevaisuudessa siirtyy yhä vahvemmin.
Puheensa lopussa presidentti arvioi, että tilanne on yleisesti ottaen hyvä eikä Suomeen kohdistu välitöntä sodan uhkaa.
– Meidän vahvuutemme on rauhallisuus, ennakointi ja pitkäjänteisyys Puolustuskyvyn kehittäminen ei ole lyhytjänteistä hommaa. Sanotaan, että paras aika istuttaa puu oli sata vuotta sitten. Suomi on onneksi huolehtinut puolustuksestaan johdonmukaisesti läpi vuosikymmenien, Stubb sanoi.
– Meidän vahvuutemme on resilientti yhteiskunta, jonka sokkelina on vahva puolustuskyky, hän jatkoi.
Suomeltakin Stubbin mukaan kuitenkin vaaditaan venymistä.
– Meidän tulee varautua tilanteen heikkenemiseenkin. Investointeja puolustukseen on lisättävä. Huolehtikaamme samalla siitä, että Suomi säilyy yhtenäisenä, avoimena, oikeuteen luottavana, oikeudenmukaisena ja tasa-arvoisena yhteiskuntana. Silloin Suomi säilyy aina puolustamisen arvoisena, hän sanoi.
– Näin itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla haluan palauttaa mieleen Suomen tarinan sellaisena kuin sen itse näen. Itsenäisyyden julistamisesta ja sen puolesta taistelemisesta, aina toisen maailmansodan jälkeisen hyvinvointivaltion ja vaurauden rakentamiseen. Aina kylmän sodan loppumiseen, jonka jälkeen vahvistimme asemamme osana eurooppalaista perhettä. Nyt kirjoitamme tähän tarinaan taas uutta lukua. Osana laajempaa yhteisöä, mutta aina Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja vakaus edellä. Aina isänmaan puolesta.
