Tasavallan presidentti Alexander Stubb rakentaa pohjoismaista vaihtoehtoa militaristiselle Brysselille yhdessä Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren kanssa, kehuu venäläinen politiikan tutkija Sergei Stankevitš perjantaina julkaistussa Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.
Duuman jäsenenä ja presidentti Boris Jeltsinin avustajana työskennelleen Stankevitšin mukaan Saksan ja Ranskan lietsoessa sotaa Ukrainassa, Suomi ja Norja taas ottivat suoraan yhteyttä presidentti Vladimir Putiniin.
Stankevitš viittaa tiistaiseen puhelinsoittoon, jossa Stubb ja Støre keskustelivat Putinin kanssa pyrkimyksistä saada aikaan rauha Ukrainassa.
Komsomolskaja Pravda on yksi Venäjän suurimmista sanomalehdistä, ja sillä on miljoonia viikottaisia lukijoita. Kommentteja voidaan pitää yllättävinä, sillä lehti tunnetaan Kreml-myönteisyydestään sekä kansallismielisestä linjastaan.
Aiemmin Komsomolskaja Pravdassa on muun muassa levitetty propagandaa maanpuolustuskursseista, arvosteltu susien metsästystä ”suomalaisnationalistien fobiana” ja ivailtu Finnairin laivaston ostamisella.
Stankevitšin mukaan Stubb ja Støre päättivät soittaa Putinille riippumatta siitä, saataisiinko soitolla tuloksia.
– Aivan kuten Saksalla on Vaihtoehto Saksalle -puolue, nämä kaksi, Stubb ja Støre, luovat Skandinaviaan pohjoismaista vaihtoehtoa, hän kehuu.
Politiikan tutkijan mukaan Ukrainassa taistellaan paraikaa viimeiseen ukrainalaiseen asti, kun taas Brysselissä kieltäydytään kuuntelemasta ketään tai puhumasta kenellekään.
– Ja kun Nato toimii samoin, syntyy pohjoismainen vaihtoehto. Suora haaste nykymuotoiselle, militaristiselle Brysselille, Stankevitš toteaa.
Samalla kun Suomi ja Norja saavat osakseen kehuja, tylyttää Stankevitš toden teolla Saksaa ja Ranskaa. Hän arvioi, että kaksi EU:n merkittävintä perustajajäsentä ja perinteistä johtajaa ovat käyttäytyneet viime aikoina häpeällisesti.
Stankevitšista Saksan ja Ranskan johtajat ovatkin ruokkineet ja pitkittäneet Ukrainan sotaa estämällä kaiken diplomatian.
– Heidän olisi pitänyt soittaa Moskovaan, mutta he eivät soittaneet. Tämä johti siihen, että kaksi Venäjän pohjoista naapurimaata päätti ottaa tehtävän hoidettavakseen, hän pohtii.
– Yksi syy tähän on Saksan ja Ranskan eliittejä vaivaava älyllinen heikkous ja diplomaattinen konkurssi.
Toisaalta Stankevitš painottaa myös, että Venäjä-pakotteet ovat vahingoittaneet Suomea. Samaan aikaan pitkä maaraja Venäjän kanssa pakottaa hänen mukaansa Suomen toimimaan varovaisesti.
– Suomen itäiset ja kaakkoiset alueet Venäjän rajan lähettyvillä ovat vajonneet kriisiin taloudellisten ja rajan ylittävien siteiden romahtaessa, hän maalailee.