Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan panimojuomia myytiin huhti-kesäkuussa yhteensä 242,1 miljoonaa litraa. Liiton jäsenyritysten oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski.
Juomia myytiin 6,3 miljoonaa litraa eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla.
Liiton jäsenyritykset myivät olutta kesäkuun loppuun mennessä 89,2 miljoonaa litraa. Edellisestä vuodesta myynti laski 4,2 prosenttia. Siideriä myytiin 5,1 miljoonaa litraa ja laskua oli 16,9 prosenttia. Long drink -juomia ja muita mietoja alkoholijuomasekoituksia myytiin 19,2 miljoonaa litraa. Myynti laski 2,0 prosenttia.
Virvoitusjuomia myytiin 89,3 miljoonaa litraa ja myynti laski 1,6 prosenttia. Kivennäisvesiä myytiin 39,4 miljoonaa litraa ja myynti kasvoi 1,2 prosenttia.
– Vaikka alkoholijuomien myyntiä kesäkuussa vapautettiin, juomien myynti ei kasvanut. Päinvastoin panimojuomissa nähtiin merkittäviä laskuja. Ainoastaan vesien myynti kasvoi jälleen, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.
Jaakkolan mukaan panimoalan murheena on tuleva EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus, joka kustantaa panimoille ja kaupalle yhteensä satoja miljoonia euroja, eikä sen ympäristövaikutuksista ole varmuutta.
Asetuksen mukaan juomista vähintään kymmenen prosenttia pitää olla uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa pantilliset juomapakkaukset kiertävät raaka-aineena, eivät uudelleenkäytettävinä pakkauksina. Vaatimus ei koske viinejä, väkeviä alkoholijuomia eikä herkästi pilaantuvia tuotteita kuten maitoa.
Panimoala on toivonut poikkeusta uudelleenkäyttövelvoitteesta, koska juomapakkausten kierrätys toimii jo meillä erinomaisesti, eikä ole tietoa, onko uudelleenkäyttö ympäristön kannalta parempi tapa kierrättää.
Alan mukaan kustannusten nousun lisäksi asetus voisi esitetyn kaltaisena toteutuessaan vaikuttaa ympäristöön jopa negatiivisesti. Uudelleenkäyttöön vaadittavan perusteellisen pesuprosessin myötä vedenkulutus, kemikaalien käyttö ja jäteveden määrä sekä energiankulutus kasvaisivat. Lisääntyneistä maantiekuljetuksista syntyisi myös lisää päästöjä.
Poikkeuksen asetuksesta voisi saada ja nykyisen pullonpalautusjärjestelmän säilyttää sellaisenaan, mikäli muovipakkausten kierrätystä lisättäisiin reilusti. Muovipakkausten kierrätysaste on Suomessa tällä hetkellä alle 30 prosenttia ja poikkeaman saaminen asetukseen vaatisi 55 prosentin kierrätysasteen.
– Odotamme hallitukselta toimia muovin kierrätysasteen nostamiseksi, jotta nykyinen hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä voitaisiin säilyttää. On epäreilua, että maksajaksi tässä joutuu panimoala, joka on jo hoitanut kierrätyksen mallikkaasti, Jaakkola toteaa.
