Viime viikolla suureen osaan Suomea on kulkeutunut runsaasti tuoksukin siitepölyä etelämpää Euroopasta. Tuoksukki on pujolle sukua oleva kasvi, jonka vahvasti allergeeninen siitepöly voi kulkeutua ilmassa jopa tuhansien kilometrien päähän.
– Vastaavia pitoisuuksia on mitattu Suomessa vain muutaman kerran. Näyttää siltä, että tuoksukin siitepölymäärät Suomessa ovat kasvamassa, kertoo projektitutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta yliopiston tiedotteessa.
Tuoksukin siitepölyä saattaa kulkeutua lähipäivinä lisää jopa koko Suomeen. Tuoksukki pidentää siitepölykautta Suomessa, sillä se kukkii myöhään loppukesällä ja alkusyksyllä, kun kotoisen pujon kukinta on jo pääosin päättynyt.
Alun perin kasvi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta on levinnyt sieltä Eurooppaan, missä se on haitallinen vieraslaji.
Tuoksukki leviää nopeasti Euroopassa, ja on allergeenisuutensa lisäksi myös maanviljelykselle hankala rikkakasvi.
Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että tänne tuoksukki ei vielä ole vakiintunut, mutta yksittäisiä kasveja tavataan kuitenkin vuosittain. Tuoksukin siemeniä kulkeutuu Suomeen pääasiassa lintujen siemenseosten joukossa, mistä syystä kasvin löytää todennäköisimmin lintujenruokintapaikan läheltä.
– Ilmaston lämmetessä kasvin odotetaan yleistyvän vähitellen myös meillä, Louna-Korteniemi toteaa.
Tuoksukit kukkivat niin myöhään, että pakkaset tappavat ne ennen kuin ne ehtivät siementää Suomessa. On kuitenkin viitteitä siitä, että lämpenevien syksyjen myötä tilanne on muuttumassa.
– Tätä ollaan tutkittu Turun yliopiston siitepölytiedotuksessa, ja asiasta on tulossa pian uutta tietoa, Louna-Korteniemi kertoo, ja neuvoo kitkemään tuoksukin pois, jos pihaltaan sellaisen löytää.
Tuoksukin kaukokulkeumia lukuun ottamatta siitepölykausi päättyy koko Suomessa parin viikon sisällä. Homeitiöitä voi kuitenkin esiintyä ilmassa lumien tuloon saakka.
Kuluva vuosi on suomalaisen siitepölyseurannan 50-vuotisjuhlavuosi. Turun yliopistossa on seurattu ulkoilman siitepöly- ja itiöpitoisuuksia vuodesta 1974 lähtien. Suomessa kerätyt aikasarjat ilman siitepölypitoisuuksista kuuluvat maailman pisimpien joukkoon, ja ovat tärkeätä aineistoa esimerkiksi ilmastonmuutostutkimuksessa. Tiedotteita allergeenisen siitepölyn esiintymisestä Turun yliopisto on julkaissut vuodesta 1976 lähtien.
