Lämmin kesä voi tuoda vesistöihin kutsumattomia kasveja ja eliöitä. Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kalojen elämää ja vesistöjen alkuperäisiä kasveja.
Järvivesien lämpötila noussut esimerkiksi hyytelösammaleläimelle (Pectinatella magnifica) suotuisalle tasolle, kertoo Pirkanmaan ely-keskus.
– Tämä molluska on sisävesien vieraslaji, joka viihtyy runsasravinteisissa ja lämpimässä, yli 15-asteisessa vedessä. Havainnot siitä keskittyvät yleensä elo-syyskuulle, mutta joskus sitä esiintyy jo kesä-heinäkuun vaihteessa, tiedotteessa todetaan.
Pienten eliöiden muodostama hyytelömäinen yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta se voi myös irrota alustastaan ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka sille on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Limamöykyltä näyttävä hyytelösammaleläin ei ole ihmiselle vaarallinen.
Pirkanmaalla ja Hämeessä hyytelösammaleläintä on havaittu Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä sekä Miemalanselän–Lepaanvirran alueella.
Hyytelösammaleläimen torjunta on hankalaa, mutta sen lisääntymistä voi yrittää hillitä.
– Jos näet tämän vesilajin, nosta yhdyskunnat maalle kuivumaan ja kompostoi tai hautaa ne maahan jälkikäteen. Veneiden ja kalastusvälineiden puhdistaminen tai huolellinen kuivattaminen ennen siirtoa järvestä toiseen voi estää lajin leviämisen uusille alueille, ely-keskus neuvoo.
Viheliäinen vieraslaji on myös kanadanvesirutto (Elodea canadensis), joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Vaikeasti hävitettävää kanadanvesiruttoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Myös vieraslaji isosorsimon hävittäminen on työlästä, sillä isompien esiintymien hävittäminen vaatii usein kaivinkoneen apua. Isosorsimo on korkea heinäkasvi, joka muodostaa laajoja, usein puolikelluvia kasvustoja rannoille.
