Aikataulunäyttö täysin punaisena peruttujen junavuorojen takia Helsingin päärautatieasemalla 13. helmikuuta 2024. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Aloite vaatii poliittisten lakkojen kieltoa, yli 23000 allekirjoitusta

Aloitteessa todetaan, että kansainväliset sopimukset ja Suomen perustuslaki eivät turvaa oikeutta poliittisiin lakkoihin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Aloitteen tekijät huomauttavat, että poliittiset lakot eivät liity työntekijöiden ja työnantajien väliseen suhteeseen.

– Poliittisilla lakoilla työntekijät pyrkivät vaikuttamaan demokraattisilla vaaleilla valittuihin poliittisiin päättäjiin, kuten eduskuntaan ja hallitukseen. Kyse on työajalla tapahtuvasta poliittisesta mielenilmaisemisesta. Tällainen poliittinen toiminta kuuluu vapaa-ajalle.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Niin ikään he huomauttavat, että Suomessa suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti poliittisiin lakkoihin. Monissa muissa maissa poliittiset lakot on kielletty tai niitä on merkittävästi rajoitettu.

– Poliittiset lakot vaikuttavat merkittävästi työnantajiin. Yritykset ja muut työnantajat kärsivät taloudellista vahinkoa, kun työntekijät jäävät pois töistä osoittaakseen mieltä poliittisia päättäjiä vastaan. Poliittisista lakoista kärsivät myös tavalliset kansalaiset, kun esimerkiksi kaupat ja päiväkodit ovat kiinni ja julkinen liikenne ei kulje.

Allekirjoittajien mukaan poliittiset lakot ovat epädemokraattinen keino pyrkiä vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin.

– Lisäksi yritykset, kansantalous ja kansalaiset kärsivät poliittisista lakoista. Tämän takia me kansalaisaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että eduskunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poliittisten lakkojen kieltämiseksi, aloitteessa sanotaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS