Jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa vähän puhuttu uhka on uusi ja erittäin vakava ydinasevarustelun kierre, arvioi tunnettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Eliot A. Cohen. Huippututkijan mukaan tämä voi vielä näkyä pohjoista Eurooppaa myöten. Hän uskoo, että ydinaseista saatetaan käydä sisäistä keskustelua meillä Suomessakin.
Verkkouutiset jututti Cohenia Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa.
Arvostetun CSIS-ajatushautomon johtavana tutkija ja Johns Hopkins -yliopiston kansainvälisen politiikan professorina toimiva pitkän linjan turvallisuuspolitiikan vaikuttaja näkee, että Euroopan ja Lähi-idän kriisit ja Kiinan ja Yhdysvaltain kiihtyvä vastakkainasettelu ovat lisänneet eri valtioiden yllykkeitä hankkia itselleen ydinaseita.
Tästä on nähty viime aikoina runsaasti merkkejä.
Venäjä on pyrkinyt tuomaan ydinaseitaan voimakkaasti mukaan läntiseen keskusteluun turvallisuudesta ja Ukrainan sodasta. Venäjän uudella ydinasedoktriinilla pyrittiin lähettämään strategista viestiä aiempaa matalammasta käyttökynnyksestä.
Kiina on panostanut valtavasti ydinasearsenaalinsa kehitykseen ja alkanut rakentaa maan johdolle maailman suurinta sotilaskomentokeskusta. Satelliittikuvien perusteella Pekingin liepeille valmistuvaan kompleksiin kuuluu valtavia maanalaisia bunkkereita, jotka soveltuisivat erityisesti suursodan johtamiseen. Iranin on puolestaan uutisoitu havittelevan ydinasetta entistä tarmokkaammin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi taas totesi tällä viikolla maansa tarvitsevan ydinaseita, mikäli sen Nato-taival venyy vuosikymmenten mittaiseksi. Keskustelu on kuplinut myös esimerkiksi Etelä-Koreassa.
Eliot A. Cohen näkee parikin mahdollista skenaariota, joista voi seurata suoranainen ydinasepadon murtuminen ja useiden maiden lähtö nopeasti ydinasevalloiksi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
– Aloitetaan Iranista. He ovat kärsineet äskettäin tappioita monella rintamalla. He ovat tilanteessa, jossa heidän on helppo kuvitella tekevän strategisen päätöksen ydinaseen hankkimisesta, Eliot A. Cohen sanoo VU:n haastattelussa.
– Jos tämä tapahtuu – tai jos eurooppalaiset tulevat aidosti siihen tulokseen, että Ukraina on hylätty, uskon, että käsillä voi olla suoranainen ydinaseiden leviämisen vyöry, tutkija jatkaa.
Iranin kiihtyvät ydinasepyrkimykset saattaisivat Cohenin mukaan hyvinkin johtaa Israelin ennaltaehkäiseviin iskuihin.
– Mutta uskon, että lopputuloksena voisi olla nopeastikin ydinaseistettu Turkki, ydinaseistettu Saudi-Arabia ja ehkä egyptiläinenkin ydinase, hän listaa.
Eurooppaakaan ei tule asiantuntijan puheiden perusteella pitää immuunina tällaiselle kehitykselle.
Eliot Cohen nostaa Puolan esiin ensimmäisenä esimerkkinä.
Puolan poliittinen johto ilmoitti jo vuonna 2022, että maa olisi valmis ottamaan Naton ydinaseita maahan. Vaikutusvaltainen puolalainen evp-kenraali ja sotatieteilijä Jaroslaw Kraszewski kohahdutti viime vuonna esittämällä, että Puolan turvallisuuden takaaminen voisi edellyttää ydinaseiden hankkimista. Esimerkiksi amerikkalainen Newsweek uutisoi kommenteista toteamalla ”Nato kenraalin väläyttäneen uutta ydinasevaltiota”.
– Olen puhunut puolalaisten kanssa, jotka avaavat nyt tätä keskustelua – enkä yllättyisi, jos te [Suomessa] kävisitte tätä keskustelua sisäisesti, Eliot Cohen kertoo.
Suomi-arvion taustalla on ajatus siitä, että niin sanotun ydinasesateenvarjon suojaan uskovien Nato-maiden luottamus Naton ydinasepelotteeseen rapistuu. Cohen pitää tätä varsin mahdollisena nyt kun presidentti Donald Trump hallitsee Yhdysvaltoja ja Euroopan ydinasevallat Britannia ja Ranska ovat vaipumassa heikkouteen ja sisäpoliittisiin kriiseihin.
