Mitä tapahtuu Venäjän sisällä, jos sota Ukrainaa vastaan jatkuu Vladimir Putinin hallinnon kannalta huonosti, pohtivat yhdysvaltalaistutkijat Peter Rough ja Luke Coffey Wall Street Journalin tuoreessa artikkelissa.
Skenaariot vaihtelevat heidän mukaansa vallankumouksesta ja kapinasta sisällissotaan ja Venäjän federaation hajoamiseen. Tällaisten vaihtoehtojen todennäköisyyden he arvioivat kasvavan päivä päivältä. He muistuttavat federaation koostuu 83 itsehallinnollisesta alueesta, joista monilla on Moskovasta ja muusta Venäjän ydinalueesta poikkeava kulttuuri, historia ja kieli.
– Kuilu Kremlin ja sen sotilaiden välillä on suuri: toteuttaakseen imperialistisia fantasioitaan Ukrainassa Putin on toistaiseksi nojannut suhteettoman suurelta osin etnisesti Venäjän turkkilaisia kansoja edustaviin muslimeihin, he sanovat.
– Jossakin vaiheessa näitä taistelujen kovettamia veteraaneja palaa kotiin levottomille alueille, jotka kuohuvat miestappioiden takia. Jos nämä kansat yrittäisivät irtautua Venäjästä, on vaikea kuvitella, että se tapahtuisi yhtä rauhanomaisesti kuin esimerkiksi Viron uudelleenitsenäistyminen vuonna 1991. Paljon todennäköisempiä olisivat veriset konfliktit, jotka muistuttavat Tšetšenian ensimmäistä sotaa vuonna 1994, he toteavat.
Rough on Hudson-instituutin Eurooppa ja Euraasia -keskuksen johtaja, Coffey sen vanhempi tutkija.
Rajakysymyksiä uudelleen pöydälle?
Jos Venäjä kärsii tappion Ukrainassa mutta ei hajoa, se joutuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti samankaltaisten salaliittoteorioiden ja kaunan valtaan kuin Weimarin Saksa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
– Samalla venäläisen yhteiskunnan voimasuhteet kallistuisivat todennäköisesti yhä voimakkaammin militanttien kovan linjan kannattajien hyväksi ja kauemmas niistä harvoista maltillisista, joita vielä on olemassa, he sanovat.
Ennen helmikuista hyökkäystä Ukrainaan Putin oli käyttänyt Wagner-ryhmää ja muita yksityisarmeijoita ottaakseen mittaa länsimaista esimerkiksi Syyriassa joutumatta vaarantamaan Venäjän asevoimien vakinaisia joukkoja.
– Kreml on myös luonut tilaa valtiotasoa alemmille aseellisille ryhmille, kuten 141. moottoroidulle erikoisrykmentille, jota kutsutaan yleisesti kadyroviiteiksi tšetšeenijohtajansa Ramzan Kadyrovin mukaan. Näiden ryhmien johtajista tulisi varmasti Putinin jälkeisessä valtataistelussa tärkeitä vallankäyttäjiä, kenties jopa sotapäälliköitä, tutkijat toteavat.
Jos Venäjä ajautuu heikkouden tilaan, esiin saattaa heidän mukaansa nousta myös joukko vaikeita ja pitkään kyteneitä rajakysymyksiä. Esimerkeiksi he nostavat kiistat tietyistä Kaspianmeren saarista, Viron ja Venäjän välisen rajan, Venäjän pohjoiset alueet sekä luovutetun Karjalan.
