Me olemme eläneet viimeiset neljä vuotta täydessä hulluudessa, tutkija ja konservatiivikommentaattori Mike Gonzalez täräyttää heti kättelyssä. Sitten hän alkaa listata demokraattipresidentti Joe Bidenin hallinnon syntejä.
– Raja vain avattiin selittämättömästi. Kuvitelkaa, jos sama tapahtuisi teillä ja pääministeri ei sanoisi mitään samalla kun maahan tulvii miljoonia ihmisiä. Kauanko tällainen hallitus pysyisi kasassa, hän puuskahtaa.
Bidenin ajan ”hullutuksiin” Gonzalez lukee myös hänen mukaansa täysin järjettömäksi menneen politiikan rotu- ja sukupuoliasioissa. Tätä kaikkea Donald Trump on Gonzalezin mukaan lähtenyt korjaamaan heti ensimmäisillä presidentin asetuksillaan.
Istumme Gonzalezin toimistossa Heritage Foundation -ajatushautomon rakennuksessa Washington D.C:ssä. Tavoitteena on ymmärtää Trump -ilmiötä. Sen selittämiseen Gonzalezin pitäisi olla oikea mies.
Heritage Foundationin vanhempi tutkija on tehnyt aiemmin pitkän uran journalistina Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa muun muassa Wall Street Journalin palveluksessa. Hän on työskennellyt aikanaan myös republikaanipresidentti George W. Bushin hallinnossa. Viime vuosina Gonzalez on tullut tunnetuksi eturivin konservatiivikommentaattorina, yhteiskuntakriitikkona ja kirjailijana. Hän käsittelee erityisesti identiteettipolitiikkaa, monikulttuurisuutta, kotoutumista ja nationalismia Yhdysvalloissa. Gonzalez oli Trumpin vuonna 2020 nimittämän 1776-komitean jäsen.
Donald Trump antoi heti presidenttinä aloitettuaan määräyksen, joka käytännössä lopettaa DEI-politiikan (Diversity, Equity, Inclusion) eli monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämisen asevoimissa, virastoissa ja muissa julkisissa laitoksissa.
Trumpin hallinnon mukaan Bidenin aikana tehdyt DEI-linjaukset ovat olleet syrjivää verovarojen tuhlausta, joka on katkaistava. Puheessaan Trump puhui ”värisokean ja saavutuksiin perustuvan yhteiskunnan rakentamisesta”.
Mike Gonzalezin mukaan liian pitkälle menneen DEI-ilmiön takana on erityisesti korkeakoulujen humanistisiin tiedekuntiin pesiytynyt kulttuurimarxismi. Tutkija huomauttaa, että Trump kumosi heti valtaan noustuaan presidentti Lyndon B. Johnsonin vuonna 1965 antaman presidentin asetuksen positiivisesta erityiskohtelusta julkisiin hankintoihin valittavissa yrityksissä.
– Monien mielestä nyt on käynnissä viimeisten neljän vuoden politiikan kääntäminen. Tämä pitää toki paikkansa, mutta kyse on myös viimeisten 60 vuoden aikana tehtyjen linjausten muuttamisesta.
Donald Trumpia kannattavat amerikkalaiset haluavat Gonzalezin mukaan nyt eroon ”1960-luvun radikaalien” aikanaan aloittamasta politiikasta.
Hän viittaa Fox Newsin joulukuun alussa teettämään kyselytutkimukseen. Sen perusteella 29 prosenttia äänestäjistä listasi DEI-ohjelmien lopettamisen ”äärimmäisen tärkeäksi” uuden hallinnon työssä. Gonzalez pitää mielenkiintoisena, että näin vastanneista lähes viidennes oli demokraatteja.
Vasemmisto on hukassa
Donald Trumpin selvää voittoa presidentinvaalissa on monissa arvioissa selitetty demokraattipuolueen sekavalla linjalla ja heikolla ehdokkaalla. Mike Gonzalez näkee taustalla laajemman trendin, joka vaivaa hänen mukaansa vasemman laidan puolueita kaikkialla länsimaissa.
Amerikkalaistutkijan mukaan vasemmisto on niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin unohtanut tavalliset työssä käyvät ihmiset ja lähtenyt haihattelemaan identiteettipolitiikkaan.
Gonzalez toteaa vasemmiston ”hylänneen työläiset jo kauan sitten, koska heitä ei saatu kiinnostumaan maansa mullistamisesta”.
– Mitä tavallinen työssä käyvä ihminen tahtoo? Hän haluaa parempia työoloja, hän haluaa viiden päivän työviikon ja kahdeksan tunnin työpäivät, hän haluaa vuosilomansa. Suomalainen työläinen on tässä ihan samanlainen kuin amerikkalainen.
– Mitä työläinen sitten ei tahdo? Vallankumousta. Ei heitä kiinnosta kaataa hallituksia. He haluavat, että asiat toimivat.
Siinä missä vasemmisto on hylännyt amerikkalaisen duunarin ideologisesti, myöntää Gonzalez, että hänenkin edustamansa markkinaliberaali oikeisto on tehnyt saman talouspoliittisesti ajamalla vapaakauppaa muun muassa Kiinan kanssa.
Osa Trumpin vetovoimasta niin sanotun tavallisen kansan parissa perustuu tutkijan mukaan monien äänestäjien mielikuvaan siitä, että presidentti pystyy kääntämään tämän kehityksen.
Toinen iso tekijä Trumpin menestyksen takana on Mike Gonzalezin mielestä työväenluokan murroksesta kumpuava ”miesten kriisi”.
– Meillä on paljon miehiä, joilla ei ole töitä, jotka eivät mene naimisiin ja perusta perheitä. He pelaavat tietokonepelejä ja katsovat pornoa. Trumpissa on jotakin, joka osuu tähän porukkaan. Hän palauttaa heidän omanarvontuntonsa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Gonzalez tyrmää puheet siitä, että Donald Trumpin taakse muodostunut liike katoaisi sen jälkeen kun 78-vuotias presidentti siirtyy väistämättä lähivuosina pois politiikan näyttämöltä.
– Hän on pannut alulle jotakin, Gonzalez pohtii.
Sitten asiantuntija listaa varapresidentti JD Vancen ja Floridan kuvernööri Ron De Santisin mahdollisina Trumpin ”tyylin ja politiikan” manttelinperijöinä.
Republikaanipuolueen Trump on Mike Gonzalezin mukaan muuttanut perinpohjaisesti.
– Hän on mullistaja. Hän haluaa muuttaa maata ja hän on jo tehnyt sen puolueelle.
Voiko republikaanipuolue sitten hajota?
– Vanha republikaanikoalitio on tavallaan jo hajonnut. [Osia] ei kuitenkaan ole nimetty uudelleen. Sitä kutsutaan yhä republikaanipuolueeksi ja siellä istuu yhä sama ydinporukka kuin ennenkin. Siellä on kuitenkin uusia jäseniä ja moni on myös lähtenyt kävelemään.
Gonzalez puhuu presidentin kovista vastustajista, niin sanotuista never-trumpereista.
– He ovat onnellisia siitä, että he lähtivät. He eivät jälkikäteen arvioiden olleet ihmisiä, jotka ajattelisivat amerikkalaisten parasta.
Mike Gonzalezin mielestä Donald Trump on mullistanut puoluepolitiikan lisäksi myös amerikkalaisen median.
– Perinteinen media on menettänyt valtansa. Se kesti sekunnin murto-osan. Trump rikkoi heidät.