Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mukaan valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2025 uhkaa entisestään rapauttaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toimintaa.
Leikkurilinja ei kuitenkaan näytä kääntävät taloutta nousuun tai Suomen velkataakkaa ripeään laskuun, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström toteaa.
– Mittavat menoleikkaukset voivat syödä talouden kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Myöskään valtion ripeä velkaantuminen ei ole loppumassa lähivuosina. Varmaa on vain, että tällä menolla julkisia palveluita nakerretaan pala kerrallaan, hän sanoo.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toiminta uhkaa rapautua entisestään vuonna 2025. Hallitus toteuttaa budjettiriihessään valtionhallintoon satojen miljoonien eurojen säästöohjelmaansa.
– Virastot joutuvat tekemään säästöjä hyvin ripeällä aikataululla. Se voi johtaa jopa 4 000 työsuhteen päättymiseen, Ekström sanoo.
Kunnille puolestaan tulee hänen mukaansa lisäkustannuksia, kun työllisyyspalvelut siirtyvät niiden hoidettavaksi.
– Rahoitusta uudistukselta puuttuu arviolta sata miljoonaa. Samalla valtiovalta valmistelee kuntien valtionosuuksien jakoon uudistusta, jonka vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Hyvinvointialueet ovat olleet säästökuurilla siitä asti, kun ne aloittivat toimintansa vuonna 2023. Väestö ikääntyy, rahoitus on niukkaa eikä maakunnilla ole verotusoikeutta. Säästöt eivät helpota henkilöpulaa, saati paranna palveluita, JHL sanoo.
Ammattiliitto huomauttaa, että ensi vuoden budjettiehdotukseen mahtuu myös runsaasti leikkauksia, joiden merkitys valtion taloudelle on mitätön. Hallitus aikoo esimerkiksi poistaa varhaiskasvatuksen yksiköiltä velvoitteen yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon. Säästöä syntyy arviolta 44 000 euroa. Summa on mitätön valtion budjetista, jonka loppusumma on ensi vuonna 88,1 miljardia euroa.
Budjettiehdotus rapauttaa myös entisestään aikuisten kouluttautumismahdollisuuksia. Hallitus aikoo rouhaista jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen rahoitusta lähes 5,7 miljoonaa euroa. Keskus muun muassa rahoittaa työikäisille koulutuksia, jotka ovat kokonaista tutkintoa lyhytkestoisempia.
– Suomen keskeisiä ongelmia ovat ikääntyvä väestö ja tuottavuuden hidas kasvu. Leikkaukset eivät ratkaise kumpaakaan. Suomessa kannattaisi palata malliin, jossa kasvu perustuu kotimaiseen kysyntään. Tämä resepti on toiminut aiemminkin, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo painottaa.
Ammattiliitto JHL ehdottaa säästötoimena muun muassa Kela-korvausten noston perumista. Valtion tuloja JHL lisäisi muun muassa uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta sekä kiristämällä pääomatulojen verotuksen progressiota. Solidaarisuusveron alaraja tulisi palauttaa tasolle, jolla se oli vuonna 2023.
Noin 165 000 jäsenen JHL on SAK:n kolmanneksi suurin jäsenliitto.
