– Ääni Syrizalle on ääni vihalle, sanoi ateenalaisprofessori Aristides Hatzis sunnuntaina, kun kreikkalaiset vielä äänestivät. Viha voitti ja laitavasemmistolainen Syriza sai yhtä vaille puolet parlamenttipaikoista.
Hatzis pelkää, että Syrizan valtaannousu kärjistää Kreikassa vanhaa vasemmisto–oikeisto-jakoa, joka on syntynyt jo saksalaismiehityksen aikaan yli 70 vuotta sitten ja vahvistunut sisällissodan ja sotilashallinnon aikaan. Korruptio, johon valtapuolueet ovat syyllistyneet, ei paranna tilannetta.
Yrittäjät pelkäävät, että Syriza horjuttaa jo valmiiksi horjuvaa Kreikkaa – onhan puolue marxilaiseen tapaan uhkaillut ottavansa pankkeja ja muita yrityksiä valtion haltuun sekä korottavansa veroja. Se lupaa myös antaa anteeksi kansalaisten velkoja.
Muualla EU:ssa taas pelätään saatavien puolesta. Kreikan tuore pääministeri Alexis Tsipras esittänee lähiaikoina vaatimuksensa maan velkataakan keventämisen puolesta, mutta vielä ei tiedetä, millainen esitys on tulossa.
Tärkeintä Tsiprasille on saada helpotuksia Kreikan säästöohjelmiin, jotka ovat lainojen ehtona. Hän on myös vaatinut velkojen leikkauksia, mutta hänelle saattaa riittää maksuaikojen pidentäminen. Ensimmäiseen muut EU-maat eivät suostu, jälkimmäiseen suostuvat.
Syriza innostaa
Toinen kysymys kuuluu, laajeneeko velkojenleikkausinto muualle EU:hun. Ainakin vasemmistopuolueet ympäri maanosan ovat iloinneet Syrizan voitosta.
Espanjassa Podemos-puolue, joka syntyi lähes tyhjästä vuosi sitten ja nauttii nyt hurjaa 28 prosentin kannatusta, hehkutti jo ennen vaaleja, että vuodesta 2015 tulee ”muutosten vuosi”, joka alkaa Kreikasta.
Syrizan voiton varmistuttua Podemos-johtaja Pablo Iglesias sanoi, että Kreikan äänestäjät olivat häätäneet ”Merkelin joukot” vallasta. Iglesias viittasi Saksan liittokansleri Angela Merkelin ajamaan talouskuriin.
Irlannissa kansallismielisen vasemmistopuolue Sinn Feinin puheenjohtaja Gerry Adams puolestaan sanoi, että toivo on voittanut pelon. Portugalin vasemmistopuolueen meppi Marisa Matias julisti, että Syrizan voitto on voitto Euroopalle. Ranskan radikaalivasemmisto uhosi, että Syrizan voitto toistuu Ranskassa.
Suomessa vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki iloitsi siitä, että ”rikkaat oligarkit” saatiin ajettua vallasta.
EU-kriitikot tyytyväisiä
Vähän paradoksaalisesti myös laitaoikeisto riemuitsi voitosta.
Ranskan Front Nationalin johtaja Marine Le Pen iloitsi ”demokraattisesta läpsäytyksestä”, jonka Kreikka antoi EU:lle. Britannian itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Nigel Farage sanoi, että ”ylimielisten uusliberaalien” loppu on alkanut. Italian Pohjoinen Liiga puhui EU:n saamasta ”sähköshokista”.
Laitavasemmistolaisilla ja -oikeistolaisilla on vähän yhteistä, mutta ainakin ne jakavat yhteisen vihollisen, joka on EU. Vasemmalla EU:ta pidetään markkinoiden käsikassarana, oikealla sen katsotaan uhkaavan valtioiden itsenäisyyttä.
Tärkeää on huomata, että Pohjois-Euroopassa laitaoikeisto kuitenkin haukkui Syrizan. Kun kansan lisäksi unohdetaan järki, tulos on tässä, sanoi perussuomalaisten Timo Soini.
Laitaoikeiston eurooppalainen jakaantuminen johtuu Kreikan veloista. Alppien pohjoispuolella soinilaiset poliitikot vastustavat velkojen anteeksiantoa, kun taas Etelä-Euroopassa EU-vastaisuus ohittaa tämän tunteen.
Näkyy vaaleissa
Tänä vuonna järjestetään vaalit euromaista Suomessa, Portugalissa ja Espanjassa. Euroalueen ulkopuolella vaalit pidetään Tanskassa ja Britanniassa. Euromaa Irlannissa äänestetään ensi vuonna samalla, kun maa viettää Easter Rising -kansannousun satavuotisjuhlaa.
Jos Kreikka vaatii velkoja anteeksi ja jos vaatimuksiin suostutaan, vasemmistopuolueille voi povata menestystä ainakin Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa. Vasemmistopopulistien kannatus on Espanjassa ja Irlannissa jo nyt korkea, kun taas Portugalissa kapinallispuolueiden kannatus on pysynyt pienenä.
Kaikki kolme maata saivat tukipaketteja EU:lta ja voivat Kreikan tavoin vaatia velkoihin helpotuksia jälkikäteen.
Suomessa seuraukset olisivat todennäköisesti toisenlaiset.
Tukipakettien myöntäminen oli suomalaisille erityisen vaikeaa. Kädenväännön päätteeksi Suomi päätyi vaatimaan Kreikalta erityiset vakuudet, jotta Suomi saattoi luottaa siihen, että rahat saadaan takaisin.
Heti maanantaina pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoikin, että Suomi ei anna velkoja anteeksi, korkeintaan neuvottelee maksuajoista.
Jos Kreikka tässä tilanteessa onnistuisi neuvottelemaan velkataakkaan uuden kevennyksen, Suomen sinipunahallitus joutuisi hankalaan tilanteeseen. Se joutuisi selittämään äänestäjille juuri ennen vaaleja, miksi Suomi menetti rahaa Kreikkaan.
Poliittisen hyödyn korjaisi perussuomalaiset, joille Kreikan paluu vaalikeskusteluihin on eduksi.
Venäjä tuo lisämausteen
Syrizan Venäjä-suhteet tuovat Kreikan tilanteeseen kiintoisan lisän.
Tsipras on koko Ukrainan kriisin ja sodan ajan arvostellut EU:n Venäjä-pakotteita ja pitänyt niitä haitallisina EU:lle. Hän kertoi viime vuonna Moskovan-vierailullaan, että hän tukee Itä-Ukrainassa järjestettäviä kansanäänestyksiä, joiden tarkoitus oli alueiden itsenäisyys ja mahdollisesti liittäminen Venäjään. Länsimaat tuomitsivat äänestykset.
Kreikan ulkoministeri Nikos Kotzias on puolestaan kaveerannut venäläisen nationalistin Aleksandr Duginin kanssa.
EU-parlamentissakin Syriza on vastustanut Ukrainan lähentymistä länteen. Vastustus on mennyt niin pitkälle, että se on ulottunut jopa EU:n ja Ukrainan tiedeyhteistyöhön. Syriza on vastustanut Venäjän-pakotteita.
EU valmistelee parhaillaan se lisää pakotteita sen vuoksi, että Venäjän tukemat separatistit surmasivat oletettavasti siviilejä Ukrainan Mariupolissa. Tsipras vastustaa uusia pakotteita.
EU voi asettaa pakotteita vain, jos jäsenmaat tukevat niitä yksimielisesti. Kreikalla on nyt mahdollisuus rikkoa konsensus ja mahdollisesti käyttää pakotteita yhtenä valttina omissa lainaneuvotteluissaan.
