Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa Suomesta maailman houkuttelevimman työmarkkinan maahanmuuttajille. Pienen maan pitää ajatella isosti, ministeri linjaa blogissaan.
– Maahanmuutto ei ratkaise Suomen talousahdinkoa ja kestävyysvajetta, mutta ilman sitä maamme kurjistuu hitaasti ja varmasti. Kestävyysvajeen kiinni kuromiseksi tarvitsemme maahanmuuttoa – kipeästi, Adlercreutz kirjoittaa.
Opetusministerin mukaan ”maahanmuuttokielteisyydellä on iso hintalappu”. Nettomaahanmuuton tulisi olla vähintään 40 000 henkeä vuodessa, ja juuri työperäisen maahanmuuton määrään Suomi voi vetovoimaa ja maakuvaa parantamalla vaikuttaa, Adlercreutz kirjoittaa.
Blogissaan hän puolustaa työperäisen maahanmuuton vaikutuksia kansantalouteen, ja tyrmää puheet suomalaisen sosiaaliturvan vetovoimaisuudesta. Suomi ei ole maahanmuuttajille erityisen vetovoimainen maa, Adlercreutz kirjoittaa.
– Työperäinen maahanmuuttaja on saavuttuaan lähtökohtaisesti töissä. Yrittäminen on sekin maahanmuuttajien keskuudessa kantaväestöä yleisempää. Usein yrittämisen taustalla on työllistymisen vaikeus, joka joskus johtuu paitsi vaillinaisesta kielitaidosta myös yritystemme ja yhteiskuntamme asenteista sekä jäykistä työmarkkinoista.
Sekä prosesseja että asenteita on Suomessa tarkasteltava, Adlercreutz esittää. Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee jo paljon työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi, hän kirjoittaa, mutta toimia tarvitaan enemmän. Muun muassa pankkitilin avaamista on helpotettava ja kieltenopiskelua kehitettävä, Adlercreutz luettelee. Hän luopuisi myös saatavuusharkinnasta.
– Työluvan tiettyyn positioon saaneen maahanmuuttajan tulee myös voida vaihtaa helposti uudelle alalle, jos hänelle sellaista mahdollisuutta tarjotaan. Tuottavuuden ja talouden näkökulmasta ei ole mielekästä ylläpitää työllistymistä hidastavia ja rajoittavia mekanismeja, hän kirjoittaa.
Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, laadukasta kotouttamista ja rakentavaa puhetta, ministeri tiivistää.
– Suomen talouden veturi, eli vienti, lähtee kyvystä hyödyntää kansainvälisyyttä. Viennissä menestyminen edellyttää vahvaa markkinaymmärrystä ja erilaisten kulttuurien toimintatapojen sisäistämistä. Siksi on silkkaa hulluutta ajatella, että maahanmuuton ja sitä kautta myös kansainvälisyyden vähentäminen voisi olla Suomen kaltaisen pienen maan etu.
