Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz oli helposti toimittajien tavoitettavissa heti tiistaina aamupäivästä. Liikuntaa harrastavan ministerin fiiliksiä voisi kuvailla niin, että eteisessä odotti jo malttamaton mies, joka oli sitonut lenkkarinsakin valmiiksi.
Hetki sitten oli päättynyt RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin tiedotustilaisuus, jossa hän oli ilmoittanut luopuvansa puheenjohtajuudesta – riippumatta siitä, tuleeko hän valituksi Euroopan parlamenttivaaleissa.
Adlercreutzilla oli myös vastaus valmiina: Kyllä, tavoittelen RKP:n puheenjohtajuutta. Eikä päätös ollut syntynyt tässä ja nyt, vaan ”kahden kuukauden sisällä”. Sillä Henrikssonin päätös luopua puheenjohtajuudesta ei ollut hänelle yllätys. Tämänkin Adlercreutz kertoi puhelussa avoimesti.
Rivien välistä oli tulkittavissa harmitusta siitä, miten Henriksson oli pantannut asiaa.
– Pidän hyvänä, että hän tuli ulos selkeällä vastauksella. Puolueen kannalta tämä epävarmuus ja epäselvyys on luonut paljon turhaa keskustelua, Adlercreutz kommentoi asiaa Verkkouutisille.
Siinä missä Adlercreutz on jo radalla, kaksi muuta vielä etsiskelevät lenkkareitaan. Puheenjohtajakisaan lähtemistä harkitsevat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson sekä puolueen varapuheenjohtaja Henrik Wickström.
Jos jatketaan urheilutermein, RKP:n puheenjohtajan ajatuksenjuoksua on ollut alkutalvesta vaikea seurata. Tammikuun 18. päivänä Anna-Maja Henriksson piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi odotetusti pyrkivänsä keväällä EU-parlamenttiin. Ja jos hän tulee valituksi, hän ottaa myös paikan vastaan.
– Ja siinä tapauksessa pidän luontevana, että syksyllä järjestetään ylimääräinen puoluekokous uuden puheenjohtajan valitsemiseksi. RKP:n kenttäväelle on annettava riittävästi aikaa mahdolliseen puheenjohtajakampanjaan, minkä vuoksi katson, että EU-vaalien ja kesän puoluekokouksen välinen aika jää aivan liian lyhyeksi, Henriksson sanoi tammikuussa.
Henriksson ei kysyttäessä edes suoraan sanonut luopuvansa RKP:n puheenjohtajuudesta, mikäli ovet EU-parlamenttiin aukeavat, mutta painotti, että tällöin syksyllä tullaan RKP:ssä järjestämään ylimääräinen puoluekokous.
– Sitten, kun meillä on (EU)vaalitulos, on seuraavan päätöksen aika, Henriksson toisti tammikuussa.
Helmikuun 27. päivänä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoi sitten suoraan, ettei asetu enää ehdolle seuraavassa puoluekokouksessa – missään tapauksessa. Tästäkin syntyi hämmennystä, sillä RKP:n seuraava puoluekokous on kesäkuussa, mutta tilaisuudessa ei täysin poissuljettu ylimääräisen puoluekokouksen järjestämistä syksyllä.
Henriksson perusteli tilaisuudessa puheenjohtajakysymyksen jättämistä aiemmin epämääräiseksi sillä, että hallituksella on keväällä edessä vaikeita talouspäätöksiä, EU-vaalit pitää hoitaa kunnialla maaliin ja puheenjohtajakisa sotkisi tätä kaikkea.
Samalla Henriksson paljasti tehneensä päätöksen luopumisesta jo tammikuussa – kertoen asiasta vain perheelleen.
Strateginen virhe tai valtaan takertuminen. Näistä löytyy mitä ilmeisimmin selitys RKP:n puheenjohtajan välttelevälle tavalle viestiä. Erikoista olivat silti rivien välistä heitetyt syytökset siitä, että hänestä olisi maalattu julkisuudessa kuva, josta hän ei tunnista itseään. Tällöin kannattaisi useimmiten katsoa peiliin.
Tiistain tiedotustilaisuudessa Henriksson korosti, ettei hän missään vaiheessa sanonut (tammikuussa), että jatkaisi puheenjohtajana, jos häntä ei valittaisi EU-parlamenttiin.
Ei, mutta samalla hän ei tehnyt elettäkään selkeyttääkseen aikeitaan.
