– Minulle suomalaisten yhteiseksi projektiksi ei riitä se, että hallitus perustelee kipeitä talouden päätöksiä sillä, että Suomi ei saa päätyä Euroopan unionin alijäämämenettelyyn, sanoi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puoleensa puoluevaltuuston kokouksessa laauntaina.
Hän totesi, että EU:n uutta finanssipoliittisia säännöstöä valmisteltiin huolella jo omalla vastuukaudellani.
– Asia on tärkeä. Suomi edusti tiukkaa talouslinjaa EU-säännöissä niin edellisen kuin nykyisen hallituksen aikana – omasta kansallisesta taloustilanteestamme huolimatta. Mutta ei komission fiskaalisäännöstö köyhän entistä laihempaa lompakkoa täytä eikä kurimukseen joutunutta pienyrittäjää kosketa.
Saarikon mukaan ei EU ole syy tehdä nyt leikkauksia tai veronkorotuksia.
– Meidän pitää pelastaa Suomen talous siksi, että hyvinvoinnista riittää lapsillemmekin ja siksi, että maamme ei saa ajautua konkurssiin. Viime vuosina kohdatuille kalliille ja akuuteille kriiseille koronasta sodan läsnäoloon emme mitään voi, mutta esimerkiksi talouden kasvuun voimme vimmatusti yrittää vaikuttaa. Sen eväät ovat teknologiassa, energiassa, metsässä, taitavissa ihmisissä, hän sanoi.
– Jos vientimme ei vedä, ei ole hyvää mitä jakaa. Ei kenellekään. Tämän keskusta on aina tiennyt, Saarikko jatkoi.
Hän sanoi olevansa pettynyt siihen, ettei presidentti Sauli Niinistön perintöön talouden kuntoon saattamisesta yhdessä ole haluttu tarttua.
– Kannatan sitä, että sovitaan yhdessä yli hallitus-oppositiorajojen siitä, paljonko velkaa Suomi voi vuosittain ottaa, ja koska se velanotto loppuu. Mitä tasoa tavoitellaan veroilla ja miten paljon saa olla menoja. Ei enempää eikä vähempää. Tätä on esittänyt myös Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn.
– Tämän raamin sisälle kyllä mahtuu paljon politiikkaa, mahdollisuutta kohdentaa menoja, tuloja ja veroja juuri kulloisenkin hallituksen tahdon mukaan. Tähän tarjoukseen toivon sekä vasemmiston että oikeiston tarttuvan, Saarikko esitti.
