Keskustan kenttäväestä yli puolet kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi Ylen Ykkösaamussa.
Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu viikon päästä keskustelemaan muun muassa turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Nato-jäsenyydestä.
Saarikko aikoo tehdä puoluevaltuustolle esityksen, jossa hän pyytää valtuutta Suomen valtiojohdolle tehdä tarvittavat ratkaisut Suomen Nato-jäsenyyden kannalta. Saarikko kertoo, että keskusta suhtautuu asiaan rauhallisesti ja vakavasti, sillä mahdollinen päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta on rauhanajan itsenäisen Suomen isoimpia ratkaisuja.
– Me, joilla on yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, olemme aivan uudenlaisessa tilanteessa. Venäjä petti luottamuksemme. Pitkä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja, mitä Suomi on harjoittanut ja jonka kanssa olen hyvin sinut, on tuottanut rauhaa ja länsimäisen hyvinvointiyhteiskunnan. Jos ja kun haluamme säilyttää sen, on tärkeää arvioida muuttunutta tilannetta liittoutumiskysymyksen valossa.
Oman näkemyksensä Suomen Nato-jäsenyydestä Saarikko sanoi kertovansa siinä vaiheessa, kun yhteisiä ratkaisuja mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta tehdään. Hän myöntää, että turvallisuusympäristön muutos ja Venäjän raakalaismainen hyökkäys ei ole voinut olla vaikuttamasta myös hänen omaan ajatteluunsa.
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on väistämättä taloudellisia vaikutuksia ja niihin kaikkiin ei valtio pysty yksin vastaamaan, Saarikko kertoo. Hän nostaa esiin taloudellisesta näkökulmasta lisämenot varautumiseen ja huoltovarmuuteen.
– Venäjän hyökkäyksen jälkeen moni asia voi olla pysyvästi toisin ja siihen meidän on varauduttava. Yksi osa tätä varautumista on se, että me pyristelemme irti siitä fossiilisesta energiasta, Saarikko sanoo.
– Koko ketjun on markkinataloudessa toimittava ja huomioitava tämä hinnan nousu, valtio ei voi yksin vastata.
Saarikko ei näe, että Venäjän sodan myötä sijoittajat olisivat muuttuneet varovaisemmiksi Suomen suhteen. Hän näkee, että suurimmat iskut suomalaisille yrityksille tapahtuivat jo sodan alkuvaiheessa kun yritykset joutuivat vetäytymään Venäjältä. Suomen viennistä Venäjän kaupan osuus ennen sotaa oli noin 5 prosenttia.
Tulen pyytämään ensi viikonloppuna @keskusta puoluevaltuustolta tukea valtiojohdolle tehdä Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavat ratkaisut. Tämä pitää sisällään mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen. #turvallisuus
— Annika Saarikko (@AnnikaSaarikko) April 2, 2022
