Keskustan väistyvä puheenjohtaja Annika Saarikko julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, joka julkaistiin puolueen tiedotteena otsikolla ”Suomen tulevan komissaarin linja?”. Kirjoituksessaan Saarikko oli ottanut maalitauluksi kokoomuksen ja Henna Virkkusen, jota on pidetty vahvoilla Suomen seuraavaksi komissaariksi.
Mediasta riippuen Saarikon uutisoitiin joko järkyttyneen, tulistuneen tai pöyristyneen Virkkusen linjauksista. Kutsuttakoon Saarikon avautumista tässä kirjoituksessa purkaukseksi, koska kyse on epätoivoisesta yrityksestä käydä vaalikampanjaa.
Saarikko on tutkinut eurovaaleissa kokoomuksen listalta ehdolla olevan Virkkusen vaalikonevastauksia, joiden pohjalta hän vetää mutkia suoriksi. Johtopäätökset ovat valikoituja ja harhaanjohtavia. Osa suorastaan vääriä.
Että kotimainen ruuantuotanto alas ja yhteisvelka ylös? Liittovaltiota kohti? parahtaa Saarikko keskellä kirjoitustaan summaten Virkkusen linjaa. Näitä asioita äimistellessä Saarikon kannattaisi suunnata katse ihan toisaalle.
Mennään tähän myöhemmin. Katsotaan ensin tarkemmin Virkkusen vaalikonevastauksia liittyen Saarikon viittaamiin, ”muun muassa Sanoman, Ylen ja Keskisuomalaisen” vaalikoneisiin. Saarikon mukaan Virkkunen kuvaa vastaksissaan useampaan kertaan ”linjakseen, miten suomalaisen ruuantuotannon tukia pitää leikata”. Virkkunen linjaa myös ”haluavansa rakentaa EU:ta liittovaltion suuntaan”. Tätä Saarikko kuvaa Suomen kannalta ”historialliseksi muutokseksi”:
– Minusta se tarkoittaa avointa valtakirjaa muun muassa EU:ssa kaavaillulle yhteisvelalle – ratkaisuna asiaan kuin asiaan, Saarikko jatkaa.
Virkkusen missio ei ole iskeä suomalaisiin maanviljeliöihin, mutta Saarikko on oikeilla jäljillä siinä, että Virkkunen on ”jokseenkin samaa mieltä” maataloustukien vähentämisestä koko EU:ssa. Tätä Virkkunen perustelee maatalousvaltaisen Ukrainan toivotulla EU-jäsenyydellä ja tästä syntyvällä tarpeella uudistaa koko EU:n maatalouspolitiikkaa, jotta jäsenyys olisi käytännössä mahdollista.
Mitä tulee kysymyksiin edistää EU:n liittovaltiokehitystä, Virkkunen ilmoittaa osassa vaalikoneista olevansa asiasta ”jokseenkin samaa mieltä”, osassa ”jokseenkin eri mieltä”. Perustelut ovat kuitenkin samat.
– Toimivat sisämarkkinat vaativat yhteisiä sääntöjä ja kykyä tehdä päätöksiä. Olemme silti kaukana liittovaltiosta, eikä tämä ole edes tavoitteeni. Mutta haluan vahvempia yhteisiä sisämarkkinoita ja tehokkaampaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Virkkunen perustelee esimerkiksi Ilta-Sanomien vaalikoneessa.
Saarikon tulkinnat avoimesta valtakirjasta EU:n yhteisvelalle menevät myös pahasti metsään. Keskisuomalaisen vaalikoneen väitteestä ”EU:n ei pidä ottaa uutta yhteisvelkaa missään nimessä” Virkkunen vastaa olevansa ”jokseenkin samaa mieltä”. Ukrainan suhteen hän on valmis tekemään poikkeuksen, mikä ilmenee Ilta-Sanomien vaalikoneesta.
Kokoomuksen ja Virkkusen linjalla peloteltuaan Saarikko lopettaa kirjoituksensa kehumalla keskustan eurovaaliehdokkaita:
– Heistä annan linjatakuun.
Mutta mihin linjaan Saarikko tarkkaan ottaen viittaa?
Sattumoisin samana tiistaina, kun Saarikko julkaisi kirjoituksensa, Ilta-Sanomat kävi jutussaan ”Tiedätkö, millainen parlamenttiryhmä saa äänesi” akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa läpi Euroopan parlamentin ryhmiä. Suomesta Keskusta kuuluu Rkp:n kanssa liberaaliin Renew Europe (”Uudistuva Eurooppa”) -ryhmään.
Miettisen mukaan Renew-ryhmällä on eteenpäin katsovia näkemyksiä Euroopan integraatiosta. Ryhmä on ajanut myös maatalouden reformia ja mainostaa nettisivuillaan EU:n elpymispakettia yhtenä suurimmista saavutuksistaan.
– On kiinnostavaa, että Suomesta nimenomaan keskusta kuuluu tähän ryhmään, Miettinen toteaa Ilta-Sanomien haastattelussa.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu Euroopan parlamentissa toimivien ryhmien yhteistyöstä keskenään. Vasemmiston suunnalta on nostettu uhkaksi EPP:n mahdollinen yhteistyö ”laitaoikeiston” eli ECR-puolueen kanssa. Vasta-argumenttina on tuotu esiin, miten EU-parlamentissa ei ole hallitus-oppositioasetelmia, vaan yhteistyötä haetaan usein tapauskohtaisesti.
Keskustan erikoinen olemassa olo Renew -ryhmässä muistuttaa samalla siitä, ettei EU-parlamentissa ole suomalaista ryhmäkuria ja puolueiden tavoitteet ja toiminta ryhmien sisällä voivat vaihdella paljonkin.
