Kaupan liitto esittää hallituksen puoliväliriiheen toimia talouskasvun edistämiseksi. Liitto korostaa verotuksen keventämistä kaikilla tulotasoilla ja vaatii tasapuolisia kilpailuedellytyksiä verkkokaupoille suhteessa EU:n ulkopuolisiin toimijoihin. Lisäksi liitto esittää sääntelyn uudistamista ja investointien edistämistä talouskasvun tueksi.
Suomen talouskasvua on vauhditettava, ja se edellyttää ostovoiman ja palvelutalouden vahvistamista. Kaupan liitto esittää hallituksen kehysriiheen toimia, jotka parantavat suomalaisten ostovoimaa. Liiton mukaan ansiotuloverotuksen keventäminen kaikilla tulotasoilla hallituskauden aikana olisi nopein tapa elvyttää taloutta ja vahvistaa palvelualoja. Kauppa on yksi Suomen suurimmista työllistäjistä ja talouden tukipilareista, sillä sen osuus kotimaan myynneistä kertyvästä arvonlisäveropotista on noin 50 prosenttia.
– Rakenteellisesti heikon ostovoiman vahvistaminen työn verotusta keventämällä prosenttiyksiköllä kaikilla tulotasoilla on nopeavaikutteisin keino talouden nostamiseksi. Kotimaassa toimivien yritysten kilpailukyvyn paraneminen toisi myös valtiolle lisää arvonlisäverotuloa, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto painottaa tiedotteessa.
Liitto korostaa, että kaupan ala käy kovaa kilpailua erityisesti kansainvälisten verkkomarkkinapaikkojen kanssa. Lukuisat koeostot ovat osoittaneet, että suosituilla aasialaislähtöisillä verkkomarkkinapaikoilla myydään tuotteita, jotka eivät täytä EU:n tuoteturvallisuusvaatimuksia, esimerkiksi kemikaalimäärien osalta. EU:n ulkopuolelta tuotteita välittävät verkkokaupat ja -alustat saavat merkittävää kilpailuetua alle 150 euron tullivapausrajasta. Alustoilla myyvät yritykset laistavat usein myös jätehuoltomaksuista.
– EU-vaikuttamisessa meidän on puututtava kolmansista maista sisämarkkinoille tuleviin tuotteisiin asettamalla alustat vastuuseen myymistään tuotteista. Välittömänä toimenpiteenä puoliväliriihessä tulisi päättää tehovalvontahankkeen käynnistämisestä ja myöntää sille tarvittava rahoitus. Hankkeen myötä saisimme tilannekuvaa ja tietoa ilmiön laajuudesta, mikä tukisi tarvittavien lisätoimien suunnittelua. Samalla voitaisiin nostaa kuluttajien tietoisuutta tuoteturvallisriskeistä ja muista haittavaikutuksista, Luoto sanoo.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on tilannut selvityksen enintään 15-prosenttisten viinien myynnin vapauttamisesta ruokakaupoissa, ja Kaupan liiton mukaan päätös myynnin sallimisesta tulisi tehdä.
Alkoholilainsäädännön kehittämistä pitäisi katsoa laajemmin elinkeinopoliittisista näkökohdista. Kehittämisessä tulisi huomioida, miten uudistuksilla voidaan edistää kaupan lisäksi kotimaista matkailua, ravintola-alaa, maataloutta ja vientiä sekä samalla lisätä kilpailua ja verotuloja.
– Edelliset uudistukset osoittavat, että suomalaiset ovat valmiita seuraavaan alkoholilain uudistukseen. Vaikka myyntiaikoja on pidennetty, kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa korotettu ja ulosmyyntioikeuksia lisätty, silti alkoholin kulutus laskee, Luoto huomauttaa.
Nykyinen apteekkijärjestelmä puolestaan on kustannustehoton ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia valtiolle ja kuluttajille. Kaupan liiton selvityksen mukaan Ruotsin mallin mukainen tehokkaampi järjestelmä voisi tuoda jopa 250 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
– Apteekkijärjestelmän uudistaminen on jatkossa välttämätöntä sekä kuluttajien että julkisen talouden näkökulmasta. Puoliväliriihessä hallituksen tulisi päättää virkamiesselvityksen tekemisestä uudistuksen vaikutuksista, Luoto esittää.
Kotitalousvähennyksen leikkaukset ovat heikentäneet kuluttajien mahdollisuuksia remonttien tekemiseen ja vaikeuttaneet rakennusalan tilannetta. Kaupan liitto esittää, että kotitalousvähennys palautetaan ennalleen ja sen piiriin sisällytetään kaikki energiatehokkuusremontit. Tällä tuettaisiin sekä kotitalouksien investointeja että pahoin kärsinyttä rakennus- ja sisustusalaa.
Autoalalle Kaupan liitto toivoo hallituksen palauttavan autojen kierrätyspalkkion, sillä se edistäisi Suomen autokannan uudistamista ja tukisi päästötavoitteiden saavuttamista.
Investointien sujuva ja nopea luvitus puolestaan on ratkaisevan tärkeää talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Byrokratian keventämisellä ja lupaprosessien nopeuttamisella voidaan vauhdittaa kotimaisten ja ulkomaisten investointien toteutumista.
