Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ei vielä lupaa suomalaisia rauhanturvaajia Ukrainaan. Häkkänen kommentoi asiaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarin avajaistilaisuudessa tiistaina.
Aiemmin joulukuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja Ukrainaan. Taustalla ovat Macronin tapaamiset Yhdysvaltain tulevan presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Ehdotukselle on antanut varovaista tukea ainakin Britannia. Zelenskyi on suhtautunut siihen suopeasti ja sanonut, että ainakin siitä voi keskustella.
– Suomen positiota en kommentoi, mutta on ihan selvää että, että rauha ja varmistaminen on monivaiheinen prosessi, Häkkänen sanoi tiistaina.
– Kenen lihaksilla sen rauhan varmistaminen tapahtuu, on hyvinkin ajankohtainen kysymys.
Häkkänen ei siis vielä luvannut Suomen tukea hankkeelle. Myös Puolan pääministeri Donald Tusk on ampunut ajatuksen alas.
Häkkänen puhui seminaarissa kansainvälisestä turvallisuustilanteesta.
–Elämme historiallisen tärkeitä viikkoja. Venäjä on elokuusta lähtien voimistanut sotatoiminaan ja sen liittolaisuudet Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa ovat syventyneet. Lännen koalitio on lievästi sanottuna murroksessa, kun Yhdysvaltojen uusi johto aloittaa pian, Häkkänen sanoi ja viittasi myös Eurooppaan, jossa Saksassa ja Ranskassa eletään vaalien aikaa.
Häkkäsen mukaan tällaisia aikoja kutsutaan ”joskus jopa vaarallisiksi”.
– Pitää olla tarkkana, ettei rauhan puheita tulkita Kremlissä sotaväsymykseksi. On muistettava Vladimir Putinin ukaasit joulukuulta 2021, Häkkänen sanoi. Hän viittasi aikaan, jolloin Putin yritti viimeisimmän kerran kiristää länneltä lupauksia siitä, ettei Nato laajenisi eikä varsinkaan Ukrainaan. Uhkavaatimuksiin ei suostuttu, ja helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi.
– Sota pienempiä naapureita kohtaan ei saa olla kannattavaa politiikkaa. Länsi on edelleen Venäjän rinnalla ylivertainen. Kyse poliittisesta tahdosta ja kyvystä argumentoida se äänestäjille. Kyse on lopulta myös Euroopan asukkaiden turvallisuudesta.
Häkkänen kertoi myös keskiviikkona julki tulevasta puolustuspoliittisesta selonteosta. Se antaa selkänojaa puolustuksen kehittämiselle seuraavalle vuosikymmenelle. 2030-luvulla materiaalisen kehityksen painopiste siirtyy maavoimiin, jossa taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunut sekä kranaatinheitin- ja tykistökalusto on vanhenemassa.
Häkkäsen mukaan Suomen puolustus on nyt osa liittokunnan yhteistä puolustusta ja Nato yhteisiä tavoitteita. Silti perustana pysyy Suomen vahva asevelvollisuusjärjestelmä. Oman puolustuksen kehittäminen ja vahvistaminen vastaa Naton artikla kolmen asettamiin vaatimuksiin. Tämä edellyttää sitä, että puolustusmenot oltava vähintään Naton edellyttämällä tavoitetasolla, myös pidemmällä aikavälillä.
– Pelote, myös ydinasepelote, on niin tärkeä, ettei sille voi antaa hintalappua. Voisin sanoa, että Suomi on Natossa nettosaaja. Konfliktissa Suomi olisi vastaanottajamaa, jota liittolaiset auttavat ja vahvistavat. Vain tekemällä oman osansa Suomi voi vaatia samaa muita.
