Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) mukaan vaarallinen ajanjakso on alkanut maailmanlaajuisessa turvallisuudessa. Tästä syystä Suomen puolustukseen tullaan tulevina vuosina panostamaan hyvin merkittävästi. Häkkästä aiheesta haastatteli Ilta-Sanomat.
Puolustusministeri kertoo, että ensi viikolla julkaistavassa uudessa puolustusselonteossa kaavaillaan uusia isoja investointeja, kun Suomi tulee hankkimaan muun muassa uusia panssariajoneuvoja, johtamisjärjestelmiä ja tekee yksittäisen taistelijan aseistuksen kokonaisuuteen liittyviä hankintoja.
– Tämä on lähes 15 vuoden kokonaisuus ja se saattaa olla kaikkiaan jopa kalliimpi kuin F-35-hävittäjähankinnat, Häkkänen avaa IS:lle.
Häkkänen painottaa, että moniin muihin Nato-maihin verrattuna Suomi käyttää Puolustusvoimien henkilöstömenoihin verrattaen pienen osan puolustusmenoista.
– Tätä samaa linjaa on tarkoitus tässä puolustusselonteossa jatkaa niin, että tämä on materiaali-investointipainotteista, toiminnan ja valmiuden ylläpitämistä ja kehittämistä.
Uuden puolustusselonteon maailmankuva ei Häkkäsen mukaan ole ruusuinen, pikemminkin päinvastoin. Maailmanpolitiikan suuret muutokset ovat nyt entistä vahvemmin läsnä. Suomi ottaa jatkossa yhä vahvemmin huomioon puolustuksen järjestelyjen globaalin ulottuvuuden ja huoltovarmuusketjut.
– Uudessa puolustusselonteossa maailma nähdään hyvin raadollisesti. Ei minään toiveunena, että kyllä tämä tästä rauhoittuu, hän kertoo.
– Puolustusselontekomme lähtee siitä, että nyt on alkanut pitkäaikainen vaarallinen ajanjakso, jossa Venäjä tiivistää liittolaissuhteitaan Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa ja on päivittäin haastamassa läntisiä demokratioita. Valitettavasti Suomi sijaitsee Venäjän rajanaapurina.
Suomen päätös liittyä Natoon on niin ikään muuttanut maanpuolustuksen suunnittelua. Puolustusministerin mukaan oma vahva puolustus on jatkossakin keskiössä.
– Emme pudota hanskoja, vaikka jotkut niin pelkäävät. Meillä on oma toimintakyky, mutta sen päälle tulee yhteinen operatiivinen suunnittelu, miten konkreettisesti ja millä joukoilla toimitaan yhdessä erilaisissa kriisitilanteissa, erilaisissa skenaarioissa, mitä voi tapahtua Suomen maa-, meri- ja ilma-alueilla.
Häkkänen myös patistaa EU:ta ja Natoa syvempään yhteistyöhön. Hänen mukaansa yhteistyö ei ole ollut aiempina vuosina sillä tasolla, millä Suomi olisi toivonut sen olevan.
– Euroopan unionin merkitys puolustuksen ja kovan turvallisuuden järjestelyssä tulee kasvaa merkittävästi. Euroopan puolustusteollisuuden teknologisen kehittämisen, omavaraisuuden, kriisinkestokyvyn, resilienssin ja laaja-alaisen vaikuttamisen torjumisen osalta. Se tulee näyttelemään todella merkittävää roolia, Häkkänen sanoo.
Puolustusselonteko tähtää jopa inhorealistiseen katsantaan. Esimerkiksi Venäjän osalta turhia toivoja ei ole. Uhka on pysyvä.
– Ei voida ollenkaan poissulkea, etteikö Venäjä olisi aggressiivinen myös Ukrainan sodan, jonkinlaisen tulitauon tai rauhan jälkeen.
Neuvostoliiton ja Venäjän historia ovat Häkkäsen mukaan jo osoittaneet, että joku konflikti on jäädytetty ja toisaalla on aloitettu. Tai jäädytetty konflikti on käynnistetty uudestaan. Väkivalta kuuluu Venäjän keinovalikoimaan.
– Siksi emme puolustusselonteossa voi poissulkea sitä, etteikö Venäjällä olisi pahat mielessä. Suomen puolustus ja Naton yhteispuolustus on erittäin vahva pidäke, mutta koko ajan on nostettava kynnystä sille, ettei Venäjä tulkitse, että nyt olisi jonkinlainen paikka tehdä jotain, Häkkänen linjaa.
