Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tiistaina selonteosta, joka koskee puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ”näköpiirissä lähivuodet näyttävät siltä, että Euroopan puolustusta pitää vahvistaa yhä enemmän jäsenmaiden omilla toimilla ja Naton ja EU:n omilla toimenpiteillä”.
– Naton rauhanajan tehtävät ovat Suomen liityttyä Natoon jatkossa normaalia puolustuspolitiikkaa ja yhteisen puolustuskyvyn näyttämistä. Suomen osallistuminen rauhanajan tehtäviin on siten tärkeä osa yhteisen eurooppalaisen puolustuksen läsnäolon näyttämistä. Ensi vuonna osallistutaan merivoimilla ja ilmavoimilla toimintoihin hyvin laaja-alaisesti ja osoitetaan sitä kautta läsnäoloa erityisesti Itämerellä ja Pohjolan ilmatilassa. Näillä molemmilla tekijöillä on myös viestiarvo mahdollisille vastustajille siitä, että alueitamme puolustetaan ja valvotaan täysimääräisesti, Antti Häkkänen sanoi.
– Sillä, että puolustuksen perusrakenteet ja Nato-politiikka ovat näin laajan yksituumaisuuden kohteina, on tärkeä viestiarvo myös Suomesta ulospäin joka suuntaan. Suomen kaikki puolueet ovat sitoutuneet puolustuspolitiikan peruslinjauksiin ja Nato-toimintoihin, ja rauhanajan tehtävät ovat siitä nyt hyvä esimerkki, joten osoitan kiitokseni valiokunnille ja myös kaikille salissa läsnä oleville tästä yhtenäisyyden osoituksesta.
Ministerin mukaan on ihan selvää, että nyt on alkanut uusi turvallisuuspolitiikan aikakausi. Siinä nähdään alati syvenevä Kiinan ja Venäjän yhteistyö sekä Iranin ja Pohjois-Korean ja myös tiettyjen globaalin etelän maiden yhteistyö.
– Eli nämä aiemmat, voisiko ehkä sanoa juhlapuheet, demokraattisten maiden ja autoritääristen maiden välisestä vastakkainasettelusta ovat viime kuukausina menneet hyvin voimakkaasti konkretian tasolle. Tämä johtaa siihen, että myös esimerkiksi USA — todennäköisesti riippumatta siitä, miten vaalit edes menivät — siirtää painopistettään Euroopan tietyistä toiminnoista jossain määrin. Tämä korostaa Euroopan maiden omaa puolustuskykyä yhä merkittävämmin Naton sisäisessä suunnittelussa, ja se näkyy koko ajan kaikessa toiminnassa. Euroopan maiden siis pitää panostaa muuttuneesta turvallisuustilanteesta johtuen ja muuttuneesta globaalista turvallisuustilanteesta johtuen, ministeri Häkkänen totesi.
– Eli näiden kahden, lähialueen ja globaalin, turvallisuustilanteen johdosta kaksi prosenttia (bruttokansantuotteesta puolustukseen) ei tule riittämään. Tästä prosenttiosuudesta emme käy prosenttiosuuskeskustelua, vaan nimenomaan se perustuu Naton sisällä tehtävään salaiseen puolustussuunnitteluun ja suorituskykyvaatimuksiin ja sisältöihin. Ja niin kuin kaikissa kansainvälisissä järjestöissä, jos asetetaan joku yleinen mittari suhteessa kansantuotteeseen, niin ne ovat tällaisia karkeita nyrkkisääntöjä. Ei ole muuta keinoa. Mutta sen sisällä on esimerkiksi Suomelle ja muille Nato-maille suorituskykyvaatimukset, eli sitä mitataan tarkkaan eikä se ole vain niin kuin ylätason keskustelua.
Häkkänen kiinnitti huomiota siihen, että Naton läsnäolon kokonaisuuteen liittyvät historiallisen suuret harjoitukset. Toissa viikolla pohjoisessa käytiin Euroopan suurin tykistöharjoitus, toissa viikolla Suomen historian suurin meripuolustusharjoitus Itämerellä ja USA:n strategisten pommikoneiden kanssa on toistuvasti harjoittelu puolen vuoden aikana Suomen ilmatilassa Ruotsin hävittäjien kanssa.
– Rauhanajan tehtävien roolitus on vahvistaa ennakkopidäkettä ja läsnäoloa. Niillä siis muodostetaan sellaista ennakkopidäkettä mahdollisille vastustajille, että ne tietävät, että eivät kykene yhtäkkiä tekemään jotain. Ja tämä on ihan tietoista siis maapuolustuksen, meri- ja ilmapuolustuksen ja myös valvontakykyjen ja tiedustelukykyjen osalta, että näitä kaikkia vahvistetaan, ja myös Suomen roolitus on näissä erityisen tärkeää.
Pohjoismainen yhteistyö lähti Antti Häkkäsen mukaan viime keväänä puolustusministereiden allekirjoittamalla pohjoismaisen puolustuksen visiolla ”aivan uudelle syvyydelle” huoltovarmuuden, logistiikan ja liikenteen osalta. Noin viikko sitten allekirjoitettiin sotilaallisen liikkuvuuden käytävien uusi sopimus.
– Jalkaväkimiinojen osalta olen viime kesänä käynnistänyt arvioinnin, Ukrainan sodan opit ja jalkaväkimiinojen tarve Suomen puolustukselle. Komentaja avasi keskustelua tuossa viikko pari sitten vähän julkisuudessa ja nyt on tarkoitus, että talven aikana valmistuu selvitys Suomen puolustuksen lähtökohdista, ja ulkoasiainhallinto tekee sitten ulkopolitiikan lähtökohdista tämän arvion. Sen jälkeen puolustusselonteosta erillinen parlamentaarinen keskustelu käydään täällä talossa sitten kevään aikana, jotta puolustusselonteko ei viivästy, Antti Häkkänen sanoi.
– Sotaväsymystä Ukrainan osalta en tunnista, mutta tilannearvion pitää olla kirkas. Ukraina tarvitsee juuri tässä hetkessä lisää eurooppalaisia panostuksia, jotta he eivät joudu sellaisiin rauhanneuvotteluihin, joihin he eivät halua. Eli se tuen määrä ratkaisee, minkälaisiksi rauhan ehdot muodostuvat. Tämä on myös Suomelle tärkeää sen takia, kun muistetaan, mitä (Vladimir) Putin julkilausutusti tavoitteli joulukuussa -21.
