Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi torstaina Kotkaniemi-foorumissa Luumäellä pitämässään puheenvuorossa, että Venäjä tulee, historiallisista perinteistä johtuen, olemaan pitkäaikainen uhka Suomelle. Pitkäaikainen uhka, ei siis lyhytaikainen painajainen, hän painotti.
Puolustusministeri totesi Suomen olevan historiallisen murroskohdan edessä. Maamme siirtyi ensin YYA-ajasta EU- ja Nato-kumppanuusajan kautta Nato-aikaan täysimääräiseksi puolustusliiton jäseneksi. Hän esitteli puheenvuorossaan seitsemän keskeiseksi katsomaansa pilaria, joita Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusi ote tarvitsee.
Kaikista tärkein ensimmäinen pilari on se, että Suomen oma puolustus on tärkein perusta maamme turvallisuuspolitiikassa. Siksi Suomessa on säilytettävä opposition ja hallituksen rajat ylittäen ymmärrys puolustuspolitiikan pitkästä linjasta. Tästä Häkkänen antoi kiitosta Sanna Marinin (sd.) johtamalle edellishallitukselle.
–Kansallisen puolustuksen vahvistaminen on tämän vaalikauden ja koko vuosikymmenen keskeisin turvallisuuspoliittinen toimi. Kansallinen turvallisuus lepää meidän oman puolustusjärjestelmän varassa. Se edellyttää materiaalisia vahvoja panoksia tulevina vuosina erityisesti maavoimiin, asevelvollisuuden uudistamista ja sitä, että yhä useampi nuori mies ja nainen on kiinnostunut täyttämään perustuslaillisen velvollisuutensa asevelvollisuuden suorittamalla, Häkkänen toteaa.
Huoltovarmuuden aukot käytävä läpi
Toinen pilari on kansakunnan yhtenäisyys ja henkinen tila. Kansallinen turvallisuus on poliittisen järjestelmämme tärkein tehtävä, ja se on asetettava päivänpoliittisten kahinoiden yläpuolelle, Häkkänen sanoi.
Kolmanneksi pilariksi Häkkänen nosti kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamisen. Suomessa on perattava kaikki huoltovarmuuden aukot läpi, hän totesi.
– Tämä asia on, ei nyt laiminlyöty, mutta se on jäänyt vähän pienempään rooliin kuin sotilaallinen puolustuskyky.
Neljäs on koko Suomen turvallisuuden rakentumista ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksentekomallin perusteita. Euroopan on otettava laajempi vastuu omasta puolustuksestaan, Häkkänen painotti.
– USA on neljä kertaa sadan vuoden aikana pelastanut Euroopan. Jatkossa Euroopan on otettava laajempi oma vastuu, hän muistuttaa.
”Venäjä ei lakikirjaa tottele”
Viides ministerin pilareista on puolustusyhteistyö kahdenvälisesti ja monenvälisesti eri valtioiden kanssa. Kuudes taas Euroopan Unioni, joka on ottanut vahvan ulko- ja turvallisuuspoliittisen rooli hyökkäyssodan aikana.
EU:sta on tulossa vahva turvallisuusyhteisö, ei sotilaallisessa turvallisuudessa vaan nimenomaan laajassa turvallisuudessa esimerkiksi pakotteiden kautta, puolustusministeri sanoi.
Seitsemäntenä kohtana Häkkänen nosti esiin perinteisen ulkopolitiikan ja diplomatian, jotka edelleen näyttelevät tärkeää roolia. Se pätee, vaikka Venäjä ei lakikirjaa tottele, puolustusministeri sanoi.
– Kansainvälinen oikeus ja kansainvälinen järjestelmä, jossa monenkeskistesti toimitaan, pienet ja suuret maat ovat yhdenvertaisia, Suomen tulee tukea tätä järjestelmää. Suomen tulee edistää myös arvoperusteista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, demokratian toteutumista niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa, puolustusministeri linjasi.
– Siitä ei saa tinkiä, vaikka tällä hetkellä näyttää erittäin hankalalta Venäjän ja Kiinan toimesta.
