Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) esittää parlamentaarista työryhmää valmistelemaan puolustuksen pitkän aikavälin tarpeita.
Häkkänen puhui maanantaina Maanpuolustuskurssi ry:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilaisuudessa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Häkkäsen mukaan eduskuntapuolueiden kesken tulisi saada yli vaalikausien ulottuva ymmärrys Nato-jäsenyyden ja uuden turvallisuuspoliittisen aikakauden tuomista tarpeista esimerkiksi puolustuksen määrärahoihin, henkilöstöön ja seuraaviin suurempiin kehittämishankkeisiin.
– Kyseeseen tulee erityisesti Suomen puolustusbudjetin tarkastelu. Tiedämme hyvin, miten Naton jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on käyttää puolustukseen vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen osalta tavoite täyttyy tällä vuosikymmenellä hävittäjähankinnan rahoituksesta johtuen, Häkkänen sanoi.
Hänen mukaansa tason ylläpitäminen edellyttää kuitenkin uusia poliittisia päätöksiä ja merkittävää lisärahoitusta verrattuna aikaisempaan puolustusmenojen perustasoon.
– Meidän on ajanmukaisella ja riittävällä puolustusbudjetilla viestittävä Naton suuntaan ottavamme liittokunnan yhteisen turvallisuuden ja oman maanpuolustuksemme tosissamme. Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia linjaustarpeita varten on syytä perustaa parlamentaarinen työryhmä, jotta puolustuspolitiikkaan saadaan vaalikausien ylittävää ennustettavuutta.
”On opittava puhumaan uudella tavalla”
Antti Häkkänen sanoi puheessaan, että ensi vaalikaudella keskeisenä tehtävänä on luoda Suomen Nato-politiikan konkreettiset suuntaviivat ja sisältö
– Vaikka meillä on kokemusta kumppanuusyhteistyöstä, on selvää, että kohtaamme uuden ajan puolustuspolitiikassamme. Meidän on toisin sanoen opittava talon tavoille. Kyse on aikaa vievästä vuosien projektista, jota rakennetaan pala kerrallaan muuttuvassa turvallisuusympäristössä, hän sanoi.
Häkkäsen arvion mukaan Suomen ja Naton strategiset intressit ovat isossa kuvassa yhteneväiset.
– Suomessa on kuitenkin opittava puhumaan puolustuspolitiikasta uudella tavalla – sellaisella, joka ottaa sekä meidän omat että laajemmin Naton intressit huomioon. Tämä liittyy tapaamme viestiä esimeriksi pelotteesta, ydinaseista, harjoitustoiminnasta ja ylipäätään koko liittokunnan tavoitteista, hän sanoi.
– Emme tee turvallisuuspolitiikkaamme vain puhtaasti suomikärjellä vaan meidän on ymmärrettävä, miten yhtenäinen strateginen viestintä ja tarvittaessa voimannäyttö ovat tärkeitä Naton yhtenäisyyden ja samalla oman turvallisuutemme kannalta.
Ajattelutavan uudistuminen toteutunee Häkkäsen mukaan asteittain luontevasti sen myötä, kun Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan.
– Seuraava hallitusohjelma ja sitä seuraava valtioneuvoston puolustusselonteko antavat ensimmäiset mahdollisuudet Nato linjaamiseen, hän sanoi.
