Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) varoittaa, että ”kikkailu puolustusmenoilla” voisi koitua Suomen tappioksi.
Häkkänen ottaa kantaa viime aikoina virinneeseen julkiseen keskusteluun siitä, voitaisiinko Suomen asevelvollisuusjärjestelmän epäsuorat kustannukset huomioida jotenkin Naton laskentatavan mukaisessa Suomen puolustusmenojen BKT-osuudessa.
– Naton voimassa oleva puolustusmenojen määritelmä kattaa suorat puolustukseen käytettävät ja valtion rahoista katettavat puolustuksen menot. Myös asevelvollisuuden suorat kustannukset sisältyvät mukaan laskettaviin puolustuksen menoihin. Asevelvollisuuden epäsuoria, vaihtoehtoiskustannusten perusteella arvioitavia kustannuksia ei lasketa mukaan, Antti Häkkänen kirjoittaa puolustusministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan.
Hän muistuttaa, että Natossa käytetty puolustusmenojen määritelmä on vakiintunut jo 1950-luvun alusta lähtien. Muutokset olisi tehtävä yksimielisesti jäsenten kesken. Järjestelmän pysyvyys tarkoittaa Häkkäsen mukaan vertailukelpoista tietoa maiden puolustusmenojen kehityksestä myös pitkällä aikavälillä.
– Voimassa oleva aitoihin ja konkreettisiin puolustusmenoihin rajautuva määritelmä myös sitoo jäsenmaita käyttämään rahaa juuri niihin menokohteisiin, joilla on suurin merkitys liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamisessa. Erityisen tärkeää tämä on etulinjan maa Suomelle, jonka aluetta Nato-maiden suorituskyvyillä viime kädessä puolustettaisiin.
Antti Häkkäsen mukaan kysymys erilaisten kustannuserien huomioimisesta Naton laskennassa on noussut esiin aika ajoin vuosien varrella. Eri jäsenmailla on asiassa omia intressejään. Hän muistuttaa esimerkkinä vuonna 2014 kuulluista vaatimuksista sisällyttää siviilipuolustuksen kustannuksia BKT-osuuden laskentaan.
Häkkänen kertoo Suomen tunnustelleen edellytyksiä muuttaa Naton laskentatapaa siten, että asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset huomioitaisiin puolustusmenojen BKT-osuudessa. Naton sisällä käytyjen keskustelujen pohjalta johtopäätös on kuitenkin hänen mukaansa selvä: edellytyksiä laskentatavan muuttamiselle ei ole.
Puolustusministeri jatkaa, että tällaisten epäsuorien kustannusten laskennan mallin luominen 32 jäsenvaltiolle olisi muutenkin varsin hankalaa ja herättäisi paljon vaikeita kysymyksiä siitä, mitä kaikkea arvioihin laskettaisiin mukaan.
– Haastavinta olisi se, että useat jäsenmaat pyrkisivät sisällyttämään määritelmään oman puolustusjärjestelmänsä erityispiirteitä. Tämä saattaisi mahdollistaa ”kikkailun” sillä, mitä kaikkea määritelmään voisi sisällyttää varsinaisen sotilaallisen suorituskyvyn ohella. Lähtemisellä olettamiin ja odotuksiin perustuviin laskentamalleihin olisi todennäköisesti vaikutus siihen, että varsinaiset puolustukseen liittyvät menot (henkilöstö, kalusto ja toiminta) laskisivat, Häkkänen varoittaa.
Tämä ei olisi hänen mukaansa Suomen intressissä.
– Suomelle on tärkeää, että puolustusmenojen määritelmä on sellainen, että se jatkossakin aidosti edistää liittokunnan pelotteen ja puolustuksen konkreettista vahvistamista. Puolustusmenoilla kikkailu voi koitua Suomen tappioksi – eli johtaa tilanteeseen, jossa aitoa puolustuskykyä ei synnykään Eurooppaan, vaikka paperilla asiat näyttäisivät olevan kunnossa. Yhä tuulisemmaksi käyvässä maailmassa tämä olisi vaarallinen skenaario etulinjan maa Suomelle.
Puolustusministeri muistuttaa, etteivät Nato-maiden suorituskykypuutteet korjaannu laskentatapoja muuttamalla, vaan tavoitteeseen tarvitaan kaikilta jäsenmailta lisää rahaa. Tässä Suomi näyttää Antti Häkkäsen mukaan esimerkkiä nostamalla puolustusmäärärahojen tason kolmeen prosenttiin BKT:sta.
LUE MYÖS:
Varusmiespalveluksen kustannukset on huomioitu Naton laskennassa
