Viime aikoina useat eri tiedustelupalvelut ovat päivittäneet uhka-arvioitaan ja varoittaneet mahdollisista Venäjän suunnittelemista sabotaasi-iskuista eri puolilla Eurooppaa.
– Venäjän suunnitelmat eivät ole mitään uusia eikä yllättäviä. Venäjä on itseasiassa koko 2000-luvun ajan harjoittanut kiihtyvällä tahdilla aggressiivista toimintaa länsimaiden yhteiskuntia kohtaan erilaisella hybridivaikuttamisella, suunnitelmilla tai toiminnoilla. Mahdolliset sabotaasi-iskut ovat olleet koko ajan työkalupakissa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) Talouselämän haastattelussa.
Viime kuukausien aikana Euroopassa on ollut useita eri iskuja, joista syytetään tai epäillään Venäjää.
Puolustusministerin mukaan Suomi ei ole kuitenkaan Venäjän ensisijainen vaikuttamispyrkimyksien kohde. Uhkia ei voida kuitenkaan sulkea pois.
– Meidän pitää muistaa, että me olemme Venäjän rajamaa ja Naton Venäjä-rajasta puolet on meidän vastuullamme. Me emme todellakaan elä missään Ruususen unessa vaan koko ajan parannamme meidän varautumistamme.
Häkkänen nostaa esiin Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen toteuttamia useita hankkeita jotka pyrkivät kehittämään kansallista turvallisuutta, kuten kiinteistökaupan kontrollia tiukentava lainsäädäntöuudistus, kyberpuolustuksen toimintojen kehittäminen ja kriittisen infrastruktuurin omistuskysymysten tarkasteleminen.
– Valmistelu on kaikista käynnistynyt. Esimerkiksi kiinteistökauppojen tiukemmasta kontrollista lainvalmistelu on aika pitkällä. Laki on tarkoitus saada tämän vuoden aikana ainakin eduskuntaan.
Muihin hankkeisiin kuuluvat myös valmiuslain kokonaisuudistus, kansalaisuuslain tiukennukset, sekä tiedustelulakien päivittäminen.
Mutta vaikka lainsäädäntöprojektit ovatkin jo hyvässä vaiheessa, olisi ministerin mukaan työ olisi pitänyt kuitenkin aloittaa vuosia sitten.
– Avoimuuden ja globalisaation nimissä on tehty paljon sellaisia asioita, joissa ei ehkä ajateltu, että kansallisen turvallisuuden kannalta ne saattavat olla hankalia ja haitallisia. Suomi esimerkiksi vapautti kiinteistömyynnin täysin kylmän sodan jälkeen ja piti sen pitkän aikaa ilman valvontaa. Tietyt karttatiedot kriittisestä infrastruktuurista on julkaistu internetiin, Häkkänen toteaa.
Puolustusministerin mukaan Suomi on kuitenkin hyvin varautunut kokonaisuutena, vaikka joissain yksityiskohdissa onkin paikkaamisen varaa.
– Tämä on henkilökohtainen poliittinen näkemykseni, mutta tiettyjä kriittisen infrastruktuurin karttatietoja pitää katsoa tarkemmin. Samoin kriittisen infrastruktuurin omistajuuskysymyksiä.
