Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton ydinasepelotteen suunnitteluun, kommentoi puolustusministeri Antti Häkkänen Ylen Ykkösaamussa.
Häkkänen sanoo, että Venäjä on muuttunut paljon vaarallisemmaksi. Sotilaallinen voimankäyttö toimii maalle politiikan jatkeena, jonka vuoksi Suomen on yhdessä liittolaisten kanssa varauduttava tähän uhkaan.
Viime aikoina Venäjän mediassa on esimerkiksi esiintynyt väitteitä, joiden mukaan Lapista olisi laukaistu drooneja kohti Murmanskia. Tällaiset väitteet Häkkänen tyrmää täysin.
– Ei pidä paikkansa. Suomesta ei ole operoitu tällaisia asioita, eikä meidän aluetta käytetä tällaisiin asioihin, Häkkänen sanoo.
Hän arvioi, että kyseessä on yksi tyypillinen Venäjän informaatiovaikuttamisen muoto, jonka tarkoituksena on synnyttää paniikkia ja suuria reaktioita sekä luoda kotimaiselle yleisölle kuva, että länsi muodostaisi uhkan Venäjälle. Kansalaisten, poliitikkojen tai median ei kannata näihin tarttua.
Suomessa uhkaan taas varaudutaan monin keinoin. Yksi näistä on Suomeen perustettavat FLF (Forward Land Forces) -joukot. On kaavailtu, että joukkoja johtaisi Ruotsi.
– Olemme miettineet myös, että olisi hyvä, että jo rauhan aikana […] olisi eteentyönnettyjä joukkoja yhä säännöllisemmin harjoittelemassa ja varautumassa, Häkkänen sanoo.
Joukot myös näyttäisivät Venäjälle, että koko Nato on sitoutunut puolustamaan koko aluettaan.
Häkkänen muistuttaa, että säännöllinen joukkojen majoittaminen Suomessa ei olisi mitään uutta. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessa on ollut lähes tauotta jokin kansainvälinen Nato-maiden harjoittelujoukko.
Puolustusministeri painottaa myös, että vaikka FLF-joukkojen suunnittelu- ja järjestelyvastuuta pitää Ruotsi, ei tämä tarkoittaisi, että suomalaisia sotilaita johdettaisiin Tukholmasta. Puolustuksen johtosuunta on jatkossakin Suomella.
– Suomessa tapahtuvat puolustukselliset asiat, [niissä] Suomi on aina kuskin paikalla, Häkkänen linjaa.
Naton maavoimien Suomeen suunniteltua esikuntaa Häkkänen kommentoi niukkasanaisemmin. Esikuntaa on epävirallisesti kaavailtu Mikkeliin, mutta päätös sen sijainnista paljastetaan puolustusministerin mukaan ensi viikon aikana.
Naton ydinaseharjoituksiin osallistumista Häkkänen ei halua avata tarkemmin. Linja on, että yksittäisiä harjoituksia ei kommentoida ja spekuloida.
Hänen mukaansa Suomi voisi jättäytyä harjoitusten ulkopuolelle, mutta ei pidä tätä vaihtoehtoa järkevänä.
– Suomi voisi tehdä ratkaisuja, että emme pitäisi kunnossa omaa puolustustamme tai emme osallistuisi yhteisiin aktiviteetteihin, mutta me olemme päättäneet, […] että me pidämme oman puolustuksemme kunnossa ja että Nato on mahdollisimman vahva omassa puolustuksessaan.
Suomi osallistuukin Häkkäsen mukaan täysimääräisesti ydinasepelotteen laajaan työhön sekä ydinasesuunnitteluryhmän työhön.
Ydinaseiden suhteen olisikin syytä uudelleenajatteluun. Hän muistuttaa, että siinä missä Suomessa ydinaseita on totuttu ajattelemaan aseistariisunnan kautta, vanhoissa Nato-maissa ydinasepelote on normaali osa puolustuksen suunnittelua.
Tämä on puolustushallinnossa sisäistetty, mutta poliittisessa keskustelussa asia on vielä uusi.
– Sen takia olemme liittyneet Natoon, myös tunnistaen ydinasesuojan merkityksen. Osallistumme siihen täysimääräisesti, Häkkänen linjaa.
