Suomalaisessa yhteiskunnassa on puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ollut vuosikausia runsaasti aukkoja, joita Venäjän kaltainen toimija voisi hyödyntää vaikuttamistarkoituksessa.
Viime aikoina tapetilla on ollut erityisesti siirtolaisten masinointi itärajalle ja välineellistetyn maahantulon estämiseksi valmisteltava lainsäädäntö. Itärajan tilanteeseen sisältyy paljastavia esimerkkejä näistä heikkouksista tai aukoista, joita nyt paikataan.
Puolustusministeriö lähetti toukokuun puolivälissä lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jonka nojalla reserviläisiä voitaisiin käyttää itärajan turvaamisessa kertausharjoitusten osana tilanteessa, jossa kyse ei ole varsinaisesta sotilaallisesta uhasta.
Antti Häkkänen perustelee Verkkouutisten haastattelussa muutosta sillä, miten nykyisessä lainsäädännössä ei ole varauduttu riittävästi sotilaallisen uhan alapuolella oleviin tilanteisiin, joissa Suomea yritetään painostaa tai häiritä.
– Sen takia kaivataan reserviläisten käyttömahdollisuutta tällaisiin valvontatehtäviin ja rajatilanteen hallintatehtäviin siirtolaisliikkeen asioissa. Puolustukselliset kysymykset ovat meillä hyvässä hoidossa, mutta tällaisiin tilanteisiin lakimuutos on paikallaan.
Ministerin mukaan lausuntokierroksen palautetta kuunnellaan herkästi.
Reserviläisten mahdolliset roolit on käyty tarkasti läpi sisäministeriön kanssa. Käytännössä kyse on kantahenkilökunnan työn tukemisesta.
– Esimerkiksi henkilöiden hallintaa ja siirtelyä paikasta toiseen, jos tulee tällainen aivan massamainen tulva. Ei siis pelkästään valvontatehtäviä vaan varautumista siihen, jos tulee todella hankala tilanne, Antti Häkkänen sanoo.
Onko tällaiseen edellinen todellinen riski – miltä uhka-arvio nyt näyttää?
– Tiedämme, että Venäjän puolella on edelleen väkeä ja Venäjä on varautunut siihen, että halutessaan se pystyy järjestämään sitä väkeä tänne, puolustusministeri vastaa.
– Pahempi skenaario on tietysti se, että Venäjällä on kyky haalia ja koota sitä porukkaa paitsi maansa sisältä mutta myös muista maista, ja sitä kautta järjestää meille ongelmia, jotka jatkuvat pitkäaikaisesti tai sitten tulevat yllättäen. Sen takia tämä akuutti tilanne, mitä nyt nähdään Venäjällä tapahtuvan, se ei ole koko uhka-arvio, hän jatkaa.
Häkkänen muistuttaa isosta kuvasta. Se toisinaan hukkuu pistemäisessä keskittymisessä yksittäisiin tilanteisiin tai uhkiin.
– Toinen puoli tässä on se, että kaikki nämä hybridiuhat liittyvät Venäjän koko sotilaspoliittiseen turvallisuusajatteluun. Heidän toimintamallinsa on se, että he voivat hankalimmassa tapauksessa iskeä kaikkia näitä hybridikeinoja päällekkäin samaan aikaan kokonaisvaikutuksena.
– Sähköverkkoja ja muuta kriittistä infrastruktuuria, rajaturvallisuutta, sabotaasia ja horjutusta monella tavalla. Laaja-alaisen vaikuttamisen keinoista nämä raja-asiat ovat matalamman tason juttuja. Venäjällä on myös asevoimilla kykyä erilaiseen voimakkaaseenkin häiriöiden ja laaja-alaisen vaikuttamisen toimintoihin.
Tämä voisi olla muun muassa elektronisen sodankäynnin keinojen käyttöä Suomea vastaan.
Jotain esimakua on saatu jo GPS-häirinnän muodossa. Vaikka kyse onkin pitkälti Venäjän omien sotilaskohteiden ja toiminnan suojaamisesta Suomen lähellä, on lentoliikennettä rajojen toisella puolella häiritsevät vaikutukset laskettu varmasti mukaan länsimaihin kohdistuvaan vaikuttamisen kirjoon.
Länsi ei ymmärrä venäläistä ajattelua
Antti Häkkänen palaa venäläiseen ajatteluun. Monien asiantuntijoiden mukaan sitä ei ole ainakaan kaikissa länsimaissa sisäistetty vieläkään.
– Venäjällä ei ole sellaista ajattelutapaa, että jossakin menisi se selkeä sotilaallisen voimankäytön kynnys. Heillä on esimerkiksi voimakkaat merenalaiset toimintakyvyt, jotka ovat asevoimien hallinnassa, ja ne saattavat olla käytössä kriittistä infraa vastaan.
– Läntisen maailman ajatus, että on olemassa joku selkeä Naton 5. artiklan raja yleisesti olemassa, se ei ole venäläisessä ajattelussa ollenkaan näin.
Antti Häkkänen myöntää tämän olevan todellinen haaste läntisille hallinnoille.
– Venäjän toimintadoktriini olisi osattava nähdä niin, että kaikki tällaiset pienemmätkin horjutuspyrkimykset tai sitten niihin valmistautuminen, saattaa liittyä laajempiin tai vakavampiin tilanteisiin.
Tästä löytyy kylmäävä esimerkki lähihistoriasta. Venäjän hyökkäystä ensin Krimille ja sitten Itä-Ukrainaan vuonna 2014 edelsi pari vuotta monille yhteiskunnan sektoreille osunutta vaikuttamista ja horjutusta.
– Kyberiskuja, pankkisektoriin ja ydinvoimaloihin kohdistunutta hakkerointia, vakava informaatiovaikuttaminen kaksoiskansalaisiin, kiinteistöjen hyödyntämistä erilaisiin tarkoitusperiin, Hyvin laajaa toimintaa, jolla saadaan yhteisvaikutuksena iso shokkiaalto yhteiskuntaan ja syödään myös luottamusta viranomaistoimintaan.
Antti Häkkänen varoittaa Venäjän pyrkivän myös siihen, että pääosa tällaisista keinoista pidetään piilossa.
– Venäjä rakentaa siis piileviä kyvykkyyksiä. Sen takia me olemme nyt hallituksessa lähteneet korjaamaan näitä suomalaisen yhteiskunnan tiettyjä aukkokohtia.
Ajateltiin, että kaikki on avointa
Kyse on laajasta ajattelun muutoksesta. Antti Häkkäsen mukaan avoimissa länsimaisissa yhteiskunnissa on kylmän sodan jälkeen luotettu siihen, että globalisaatio tuo lähinnä etuja.
– Avoin kauppa, myös kiinteistökauppa, avoimet yritysomistukset – telakat voidaan vaikka myydä venäläisille – autoritaarisen maan hallinnassa oleva yritys voi omistaa kriittistä infraa tai toimia digitaalisessa infrassa, Häkkänen listaa.
Ministeri päivittelee myös esimerkiksi karttatietojen avoimuutta.
– Kun liityttiin Euroopan unioniin, ajateltiin, että kaikki on ihanasti avointa. Suomessakin julkaistiin kaikki kriittisen infran sijainnit – esimerkiksi kaupunkien vesilaitokset ja kaikki kaasuputkien sijainnit.
– Nyt me tiedämme, että Venäjän ja muidenkin maiden tiedustelulla on Euroopassa ja myös Suomessa kasvavaa mielenkiintoa juurikin tällaisiin kriittisiin toimintoihin.
Tähän kaikkeen on Suomessa hänen mukaansa vihdoin herätty. Käynnissä on paljon lainsäädäntöhankkeita, joilla asioihin puututaan. Esimerkkeinä hän mainitsee juurikin rajan turvallisuuteen liittyvät lait ja käynnissä olevan venäläisten kaksoiskansalaisuutta koskevan selvityksen. Venäläisten kiinteistökauppoihin on lisäksi valmisteilla lisää kiristyksiä, ja kansainvälisiä yritysostoja halutaan päästä tarkastelemaan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Myös huoltovarmuuteen liittyviä toimitusketjuja ryhdytään suojaamaan.
– Jos huomataan, että ketjussa onkin toimittajana sellainen maa, jossa toimivat yritykset saattavat olla niin sanotusti ”käskyläisiä”, Häkkänen avaa.
Tällainen tilanne voisi tulla eteen esimerkiksi puolustusteollisuudessa, jonka tuotteiden raaka-ainevirrat tulevat ympäri maailmaa.
Puolustusministeri muistuttaa tässäkin yhteydessä Ukrainan opeista.
– Venäjä on katsonut siellä, että kriittisen infran vaurioittaminen tai horjuttaminen on aivan keskeinen kysymys koko puolustuksen kannalta. Siksi olen nostanut esiin kokonaismaanpuolustuksen. Eli laajemmassa kokonaisturvallisuuden käsitteessä tämän valtiollisen vihollisen toimintavaikutuksen torjumisen.
”Kokonaismaanpuolustusta” ajettiin Häkkäsen mukaan Suomessa alas 2000-luvun alussa. Valtiollisen vihollisen muodostamien suurien uhkien ajateltiin tuolloin olevan ohi. Se oli virhe.
Käytännössä kokonaismaanpuolustuksessa on kyse huoltovarmuuteen ja kriisinkestoon liittyvien asioiden laajasta uudelleen tarkastelusta.
Antti Häkkänen myöntää, että näkee asiat puolustusministerinä ”inhorealistisin lasein”.
– Onko siellä sellaisia mahdollisuuksia, joihin Venäjä tai muu vihamielinen valtio voi rakentaa piilevän vaikutuskyvyn, joka aktivoidaan vasta kun tulee tiukka paikka. Tehtävämme on katsoa Venäjän pelikirja läpi tiedustelun ja puolustushallinnon asiantuntijoiden kanssa.
Häkkäsen mukaan Suomi seuraa tarkasti yhdessä liittolaisten kanssa, mitä Venäjä tekee myös muissa maissa.
– Tutkimme, olemmeko me suojautuneet joka paikassa millilleen kunnolla ja onko meillä kyvykkyydet vastatoimiin. Me rakennamme tätä yhteiskuntaa sellaiseksi, että tätä ei enää saa horjumaan.
Synkkien viestien vastapainoksi Häkkänen muistuttaa Suomen varautumisen olevan jo nyt Euroopan priimaluokkaa.
– Meillä on kuitenkin puolet Naton Venäjän rajasta ja meidän on jo ihan Naton 3. artiklankin nojalla ensisijaisesti kyettävä itse puolustamaan siviiliyhteiskuntaamme horjutukselta. Siksi tässä on vielä paljon tehtävää.
Kaiken pohja on vahva talous
Antti Häkkänen on saanut tuoreen Nato-maan puolustusministerinä tavata runsaasti liittolaismaiden päättäjiä ja sotilasjohtoa. Suomea pidetään hänen mukaansa Yhdysvaltoja myöten suoranaisena mallimaana puolustusliitossa.
Miten suomalaiset nähdään Nato-kumppanien parissa?
– Meidän kädenpuristukseemme voi luottaa ja arvostamme laatua ja kustannustehokkuutta. Tukeudumme tekoihin emmekä puheisiin. Tämä pätee puolustukseenkin. Suomalaiset tarttuvat itse toimeen ja kantavat itse vastuuta, Häkkänen summaa Suomi-kuvan.
Suomalainen puolustusmalli ja ajatus kokonaisturvallisuudesta herättää hänen mukaansa hyvin suurta mielenkiintoa liittolaisissa.
Suitsutukseen ei kuitenkaan tule ministerin mielestä tuudittautua. Naapurissa on suurvalta, joka on osoittanut olevansa aggressiivinen.
Häkkäsen mukaan tämä merkitsee, että omaa puolustusta, Naton roolia pohjoisessa ja USA:n läsnäoloa sekä yhteiskunnan kriisinkestokykyä on saatava vielä entistäkin vahvemmaksi. Samaan aikaan pitäisi muistaa, että kaiken pohjana on vahva kansantalous.
– Se malli, jota esimerkiksi Sanna Marinin (sd.) hallitus toteutti viime vaalikaudella, jossa puolustuksen menoja kyllä lisättiin, mutta maa oli samalla aivan holtittomassa velkakierteessä, ei ole turvallisuuden kannalta kestävää politiikkaa.
Tämä kuvastuu ministerin mukaan suurvaltakilpailussa.
Yhdysvallat ja Kiina pystyvät tekemään merkittäviä pitkän aikavälin satsauksia puolustuskykyihin. Moni Euroopan talous taas näivettyy. Suomessakin ollaan vakavassa velkakierteessä ja painitaan vanhenevan väestön kanssa. Samalla puolustuksen ja muun turvallisuuden menopaineet ovat Häkkäsen mukaan vain kasvamassa, kun autoritaaristen valtioiden nousu haastaa aidosti kaikkien läntisten demokratioiden turvallisuutta. Yhdysvalloissa aletaan lisäksi olla yhä vahvemmin sitä mieltä, että Euroopan on kannettava entistä suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Venäjän on taas hänestä turha odottaa menevän parempaan ja vähemmän uhkaavaan suuntaan.
Kyse on asetelmasta, joka voi jatkua tulevien vuosikymmenien ajan.
– Nykyiset menot eivät tule riittämään. Tämä tulee tarkoittamaan joko massiivisia veronkiristyksiä, muista palveluista rahojen ohjaamista tai kolmantena talouskasvun merkittävää vahvistamista jollakin tavalla, Häkkänen sanoo.
– On aivan selvää, että talouskasvun – työllisyyden, yrittäjyyden ja innovaatioiden – vahvistaminen on pakko saada aikaan. Se on pitkässä juoksussa koko puolustuksen perusta.
Euroopassa nähdään Antti Häkkäsen mukaan jo nyt, etteivät monet Nato-maat kykene Naton kahden prosentin puolustusbudjettitavoitteeseen tai Ukrainan tukemiseen, koska niiden taloudet ovat kuralla. Hän jatkaa, ettei näitä ongelmia ratkota EU:n yhteisveloilla.
– Ne auttavat hetkellisesti, mutta tässä pitkässä kilpailussa Euroopan, USA:n ja Aasian välillä niistä ei ole hyötyä.
Käytännössä puhutaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä suurvaltamittelöstä. Tässä Antti Häkkänen pitää ratkaisevana tekijänä Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskehitystä.
– USA:ssa pelataan samaan aikaan akuuttia lyhyttä peliä Ukrainan tukemisessa ja Naton rakentamisessa sekä myös kymmenien vuosien pitkää peliä. Tätä peliä meillä Euroopassa ei ole hoksattu.
– Oikeastaan eurovaalien tärkeimmän kysymyksen pitäisi olla, miten Eurooppa näkee USA:n ja Kiinan kilvan lisäksi Euroopan mantereen talouden ja puolustuksen kehityksen pitkällä aikavälillä. Nämä liittyvät olennaisesti toisiinsa.
Yhdysvaltain sotilasjohtoa hiljattain tavanneen Häkkäsen mukaan siellä tehdään vuosikymmenten suunnitelmia. Kiinan perspektiivi voi olla vieläkin pidempi. Euroopassa tämä on taas aivan ”millimetripeliä”.
– Jos teemme nyt vääriä liikkeitä, voimme olla vuosikymmenen lopussa vielä pahemmin näivettyvä alue, jolla on entistä vähemmän rahaa omaan puolustukseen.
Sama koskee Antti Häkkäsen mielestä myös Suomea.
– Jos emme tekisi määrätietoisia talouden korjausliikkeitä ja talouskasvua vauhdittavia liikkeitä, olisimme viiden vuoden päästä pisteessä, jossa katsottaisiin, kykenemmekö me täyttämään Naton kahden prosentin tavoitteet tai edes itsenäisen puolustuskyvyn ylläpidon.
Häkkänen korostaa lopuksi, että suomalaiset voivat haasteista huolimatta olla rauhallisin mielin.
– Luotan Suomen tulevaisuuteen. Laitamme talouden kuntoon ja rakennamme kotimaamme turvallisuusaseman historiallisen vahvaksi yhdessä liittolaisten kanssa. Tekojen kautta Suomi pärjää muuttuvassa maailmassa.
