Apinarokkoviruksen aiheuttama tauti muistuttaa vesirokkoa. LEHTIKUVA / AFP

Apinarokko tarttuu professorin mukaan huonosti – oireet usein kuin vesirokossa

Tautia on tavattu myös Suomessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Apinarokkoa on tavattu viime viikkoina niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa kuin Australiassa. HUS on ilmoittanut ensimmäisestä todennäköisestä tautitapauksesta myös Suomessa.

Apinarokon aiheuttaa apinarokkovirus, joka kuuluu isorokon kanssa samaan virusperheeseen, mutta apinarokko on huomattavan paljon lievempi ja heikommin tarttuva kuin isorokko. Isorokkorokotukset tehoavat myös apinarokkoon ja esimerkiksi Britanniassa rokotteita on ostettu varastoon siltä varalta, että niitä tarvitaan apinarokkoa vastaan, kertoo BBC.

Ensimmäisiä oireita apinarokossa ovat kuume, päänsärky, turvotus, selkäkipu ja lihaskipu. Kuumeen jälkeen ensimmäiset rokkopaukamat ilmestyvät yleensä kasvoihin, jonka jälkeen ne leviävät muualle kehoon, erityisesti kämmeniin ja jalkapohjiin. Paukamat ja rakkulat voivat olla hyvin kutisevia tai kivuliaita. Rakkuloista voi jäädä arpia ihoon. Oireet kestävät tyypillisesti noin 14-21 vuorokautta. Suurin osa tartunnoista on vesirokkoon verrattavia lieviä tauteja ja ne paranevat itsekseen.

Apinarokko leviää lähikontaktissa tartunnan saaneen henkilön kanssa. Virus voi tarttua kehoon joko silmien, nenän, suun, rikkoutuneen ihon tai sukupuoliyhteyden kautta. Virus voi tarttua myös eläimestä ihmiseen, kuten apinoista, rotista tai oravista, tai tavaroiden kautta, joiden pinnalla on virusta.

Apinarokkoa tavattiin Afrikassa ensimmäisen kerran 1970-luvulla apinassa ja tautitapauksia on sen jälkeen esiintynyt kymmenessä Afrikan maassa. Ensimmäistä kertaa Afrikan ulkopuolella tautia tavattiin 2003 Yhdysvalloissa. Tuolloin tauti oli peräisin preeriakoirista, jotka saivat taudin maahan tuoduista piennisäkkäistä. Viimeisin suurempi tautiaalto tapahtui vuonna 2017 Nigeriassa, jossa 172 ihmistä sairastui.

Apinarokko on aiheuttanut paljon huolta, mutta sen tartuttavuuden kerrotaan olevan heikko.

– [Britanniassa] vain joka viideskymmenes ensimmäisen tiedetyn tautitapauksen kanssa kontaktissa olleista sairastui. Tämä kertoo, että virus on huonosti tarttuva, Nottinghamin yliopiston molekulaarisen virologian professori Jonathan Ball.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)