Yhdysvaltalaisen National Snow and Ice Data Center -tutkimuslaitoksen (NSIDC) mukaan arktisen merijään pienin laajuus saavutettiin tänä vuonna 11. syyskuuta. Jään laajuudeksi on määritelty alue, jolla jää peittää vähintään 15 prosenttia meren pinnasta, ja se määritetään kaukokartoitussatelliittien mittauksista.
Tänä vuonna satelliittihavainnoissa oli katkos syyskuussa lähellä pienimmän laajuuden ajankohtaa, joten määrityksessä on jonkin verran epävarmuutta.
Keskimääräinen arktisen merijään laajuus kuluvan vuoden syyskuussa oli 4,8 miljoonaa neliökilometriä.
– Syyskuun keskimääräinen laajuus on viidenneksi pienin mittaushistoriassa ja tyypillinen tälle vuosikymmenelle, jolloin jään laajuus on pysynyt vuoden 2012 ennätyksellisten lukemien yläpuolella, mutta selvästi alle vuosien 1991–2020 mediaanin, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Seppänen.
Arktisen merijään sulaminen kiihtyi äkillisesti heinäkuussa
Arktisen merijään vuosi 2024 alkoi suurimmalla jään laajuudella 12 vuoteen ja laajuus pysytteli vuosikymmenelle keskimääräisenä.
Jään sulaminen kiihtyi äkillisesti heinäkuussa päätyen kolmanneksi pienimpään päivittäiseen laajuuteen kuun lopussa. Sulaminen hidastui jälleen syyskuussa ennen kuin kääntyi kasvuksi kuun lopussa.
Arktisen merijään laajuus vaihtelee huomattavasti vuoden aikana. Se on tavallisesti suurimmillaan maalis-huhtikuussa ja pienimmillään syyskuussa. Normaaliin ilmastolliseen vaihteluun kuuluvat erot yksittäisten vuosien välillä. Syyskuun keskimääräinen jään laajuus on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksesta arktisella alueella.
Merijään kokonaismäärä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen pientä
Kun arktinen merijää oli pohjoisessa suppeimmillaan, Etelämannerta ympäröivä merijää saavutti vuoden suurimman laajuutensa. Se oli jo toista vuotta peräkkäin epätavallisen pieni.
Toisin kuin suurimman osan mittaushistoriaa supistunut arktinen merijää, Etelämannerta ympäröivän jään laajuus vähentyi vain marginaalisesti vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen sen laajuus on jatkuvasti pysynyt keskimääräistä pienempänä.
– Arktisen merijään tavanomaisen alkuvuoden taituttua vähäjäisemmäksi kesäksi, merijään kokonaismäärä onkin ollut lähellä viime vuoden ajankohtaan nähden ennätyksellisen pientä laajuutta, Seppänen toteaa.
