Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen työministeri Arto Satonen arvioi kansanedustaja Martin Paasin (kok.) Paasipodi-podcastissa, etteivät Suomen korkeat työttömyysluvut anna yksinään oikeaa kuvaa työmarkkinoiden tilanteesta.
Paasi nosti keskustelussa esiin Suomen työttömyysasteen trendin, joka oli kesäkuussa noin 10,5 prosenttia.
Satonen pitää olennaisena sitä, miten työttömyyslukuja luetaan. Hänen mukaansa työttömyysaste voi nousta samaan aikaan työllisyysasteen kanssa, jos aiemmin työvoiman ulkopuolella olleita siirtyy työttömiksi työnhakijoiksi.
– Meillähän jokainen kadunkulkija melkein tietää jo sen, että Suomessa on Euroopan korkein työttömyys. Ja tämähän tosiasiassa johtuu vain siitä, että miten näitä lukuja luetaan, Satonen sanoo.
Hän nostaa esiin kaksi muutosta, jotka ovat hänen arvionsa mukaan lisänneet työttömiksi työnhakijoiksi kirjattujen tai avoimesti työttöminä näkyvien määrää.
Ensimmäinen koskee ihmisiä, jotka ovat aiemmin olleet yhteiskunnan tukien varassa ilmoittautumatta työttömiksi työnhakijoiksi. Satonen sanoo, että järjestelmää on muutettu niin, että tuen säilyttäminen ennallaan edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi ja olemista työmarkkinoiden käytettävissä.
Satosen arvion mukaan muutos on tuonut noin 25 000 ihmistä lisää työttömien joukkoon. Hänen mukaansa kyse on ihmisistä, jotka olivat jo aikaisemmin yhteiskunnan tukien varassa mutta näkyivät järjestelmässä eri tavalla.
Toinen muutos liittyy aktiivisiin työvoimapalveluihin.
Satonen kertoo, että hänen työministerikaudellaan erilaisten aktiivitoimenpiteiden piirissä oli jatkuvasti noin 110 000 ihmistä. Hän mainitsee esimerkkeinä kuntouttavan työtoiminnan, palkkatuetun työn ja muut työllistymistä tukevat palvelut.
Työllisyyspalvelujen siirryttyä kunnille määrä on hänen mukaansa pudonnut noin 80 000 ihmiseen.
– Meillä on ikään kuin avoimesti työttömiä tullut 30 000 lisää, Satonen sanoo.
Hänen mukaansa muutos johtuu siitä, että aiempaa harvempi on työttömyyden sijasta työllistymistä edistävässä toimenpiteessä. Satonen epäilee kuntien kannustimien vaikuttaneen palvelujen vähenemiseen.
Hän painottaa silti, ettei näillä muutoksilla voida selittää koko Suomen korkeaa työttömyyttä.
– Tämä ei kokonaan selitä, eikä tästä tarvitse tehdä sitä johtopäätöstä, että tämä työttömyys ei olisi iso ongelma. Se on iso ongelma, mutta ne oikeat luvut eivät ole niin huonoja kuin mitä pelkästään otsikoilla lukemalla voi kuvitella.
Tanskan malli
Satonen nostaa yhdeksi ratkaisuksi Suomen työmarkkinoiden ongelmiin niin sanotun Tanskan mallin.
Tanskan järjestelmässä yhdistyvät entisen työministerin mukaan työnantajan matala riski palkata työntekijä, vahva työttömyysturva sekä aktiiviset työvoimapalvelut. Irtisanominen on Suomea helpompaa, mutta työnsä menettävän toimeentulo turvataan aluksi korkealla työttömyysturvalla ja palvelut käynnistyvät nopeasti.
Järjestelmän vahvuus on siinä, että työntekijän ei tarvitse samalla tavalla pelätä työpaikan vaihtamista. Tanskassa työmarkkinoiden liikkuvuus on Satosen mukaansa huomattavasti Suomea suurempaa.
Hän korostaa, että vahvaan turvaan liittyy myös velvollisuuksia. Työttömän on osallistuttava hänelle tarjottuihin palveluihin ja otettava vastaan soveltuvaa työtä. Kieltäytyminen voi johtaa tuen leikkaamiseen.
Satonen arvioi, että Suomessa vastaava malli vaatisi nykyistä suurempia panostuksia työvoimapalveluihin. Ajatuksena olisi, että korkeammat menot palveluihin maksaisivat myöhemmin itseään takaisin lyhyempinä työttömyysjaksoina ja pienempinä työttömyysturvamenoina.
Satonen pitäisi Tanskan mallia luontevana seuraavana suurena työmarkkinauudistuksena.
Hänen mukaansa kyse olisi kuitenkin niin suuresta muutoksesta, ettei sitä käytännössä voisi toteuttaa kesken vaalikauden. Satonen näkee asian seuraavien hallitusneuvottelujen kysymyksenä.