Viimeisimpien havaintojen perusteella asteroidin törmäystodennäköisyys Maahan vuonna 2032 pieneni kolmesta prosentista alle 0,001 prosenttiin.
Asteroidi 2024 YR4 havaittiin ensimmäisen kerran viime vuoden joulukuussa. Tammikuussa se herätti kansainvälisen asteroideista varoittamaan perustetun verkoston (International Asteroid Warning Network, IAWN) huomion. Alustavat laskelmat ennustivat silloin asteroidille 1,3 prosentin todennäköisyyttä törmätä Maahan 22.12.2032.
Kooltaan asteroidin arvioitiin olevan 40–90 metriä. Laskelmien perusteella tähtitieteilijät antoivat sille uhka-arvion 3 Torinon asteikolla 0–10, mikä merkitsi tarkkaa seurantaa vaativaa kohdetta.
Kansainvälinen tähtitieteilijäyhteisö käynnisti nopeasti havaintokampanjan, jossa Helsingin yliopiston tutkijat ovat olleet eturintamassa. Helsingin yliopiston tutkijatohtorit Zuri Gray ja Grigori Fedorets ovat seuranneet asteroidia tiiviisti tammikuun 30. päivästä lähtien.
Havaintoja tehtiin Kanariansaarilla sijaitsevalla 2,5-metrisellä pohjoismaisella teleskoopilla nimeltä Nordic Optical Telescope (NOT). Suomalaiset tähtitieteilijät ovat käyttäneet sitä jo pitkään Maata lähellä olevien asteroidien tutkimiseen.
– Olemme keskittyneet määrittämään datan perusteella asteroidin tarkkaa sijaintia ja liikettä sekä analysoimaan sen pyörimistä, kokoa ja muotoa. Näiden tietojen pohjalta pystyimme tarkentamaan huomattavasti ennustetta asteroidin radasta ja sen törmäystodennäköisyydestä, kertoo Gray tiedotteessa.
– Viimeaikaiset havaintomme osoittavat, miten merkittävä NOT-teleskooppi on maailmanlaajuisessa pyrkimyksessä suojata planeettaamme, Fedorets lisää.
Törmäys Kuuhunkin riskinä
Helmikuun puolivälissä arviot asteroidin törmäystodennäköisyydestä saavuttivat huippunsa eli kolmen prosentin todennäköisyyden. Tämä on korkein törmäystodennäköisyys, jonka mikään tämän kokoluokan asteroidi on koskaan saavuttanut asteroiditörmäysriskien mittaushistorian aikana.
Havainnot jouduttiin keskeyttämään hetkeksi täysikuun vuoksi, mutta täysikuun jälkeen suomalaiset tutkijat saivat ensimmäisinä uusia tietoja. Tiedot johtivat merkittävään pudotukseen törmäystodennäköisyydessä. Nykyinen todennäköisyys on alle 0,001 prosenttia.
Uusimmat tiedot ja laskelmat ovat tuoneet kuitenkin uuden, vaikka pienemmän uhan. Asteroidin törmäystodennäköisyys Kuuhun on tällä hetkellä noin neljä prosenttia.
– Jos asteroidi törmää Kuuhun, Maa-Kuu-järjestelmään voisi levitä Kuusta ja asteroidista irronneita kappaleita, mikä puolestaan saattaisi uhata avaruusinfrastruktuuria ja -operaatioita, kertoo akatemiaprofessori Karri Muinonen.
Infrapunasäteily tarkensi arviota koosta
James Webb -avaruusteleskooppi havainnoi asteroidia 26. maaliskuuta. Silloin tutkijatohtori Eric MacLennan analysoi asteroidin infrapunaominaisuuksia. James Webb on tällä hetkellä ainoa avaruusteleskooppi, jolla on kyky mitata lämpösäteilyä.
– Alkuperäinen arvio asteroidin halkaisijaksi perustuu näkyvän valon mittauksiin, jotka riippuvat sekä kohteen koosta että pinnan heijastavuudesta. Infrapuna-aallonpituuksilla tapahtuva lämpösäteily riippuu vain koosta. Ensimmäinen yrityksemme asteroidin lämpösäteilyn mittaamiseksi maaliskuun 8. päivä ei onnistunut, joten kuvien vastaanottaminen teleskoopilta oli erittäin huojentavaa, sanoo MacLennan.
Tuntien työn jälkeen asteroidin koko saatiin tarkentumaan 53–67 metriin, jota sen halkaisija on 95 prosentin todennäköisyydellä. Tämä tieto auttaa tutkijoita tarkentamaan tulevaisuudessa myös arvioita mahdollisesta Kuuhun törmäämisen seurauksista.
Vaikka riski on pienentynyt, Maasta ja avaruudesta toimivat observatoriot jatkavat YR4:n seurantaa huhti- tai toukokuuhun 2025 asti, jonka jälkeen se ei ole enää havaittavissa eikä tutkittavissa ennen seuraavaa Maan ohitusta vuonna 2028.
