Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan piti aloittaa toimintansa jo vuonna 2009, mutta valmistumista on lykätty aina myöhemmäksi nyt joulukuulle 2022 asti.
Nykyisessä geo- ja energiapoliittisessa tilanteessa Olkiluoto 3:lla on suuri merkitys Viron sähkönsaannille tulevana talvena. Voimalan toiminnan pettäminen yhdessä muiden riskien toteuttamisen kanssa tuottaisi vakavia ongelmia Virolle.
– Vaikka Olkiluoto 3:n odottamattomalla pysähdyksellä olisi merkittävä vaikutus, on meidän sähkönsiirtomme ottanut sen mahdollisuuden huomioon ja siihen varautunut. Ydinvoimalan toimintahäiriö ei tarkoita alueellamme sähköpulaa, koska sähkönsiirrolla on reservejä, mutta tärkeintä on, ettei samaan aikaan ilmenisi reservien käyttöä edellyttäviä ongelmia jossain muussa tuotantolaitoksessa tai sähkönsiirrossa, sanoo Viron sähkönsiirtoyhtiö Eleringin edustaja Elo Ellermaa Viron yleisradioyhtiö ERR:lle.
Olkiluodon 1,6 gigavatin tuotanto vastaa noin prosenttia koko Itämeren alueen 196 gigawatin huipputuntien energiatarpeesta, mutta Elering korostaa voimalalla olevan suuri merkitys osana kokonaisuutta.
– Vaikka näemme, että ilman sitä olisi mahdollista kattaa koko alueen huipputuntien kulutus, on alueella vielä paljon muita riskejä, jotka voivat realisoitua samaan aikaan, huomauttaa Ellermaa.
Suomen sähkönsiirtoa ja kantaverkkoa hallinnoiva Fingrid ja muut osapuolet ovat laatineet suunnitelmia, jotka minimoisivat toimintahäiriön vaikutusta järjestelmälle.
– Konkreettiset toimet riippuvat ydinvoimalan tuotantokyvystä ja toimintahäiriön ajankohdasta. Pääkeinoina on korvata suurin osa ydinvoimalan tuotannosta sähkönsiirron reserveillä, vahvistaa nopeita reservejä tuovan Ruotsi-Suomi-siirtoyhteyden tehoa ja soveltaa sopimuksia, joiden mukaan kuluttajat ovat Olkiluoto 3:n toimintahäiriön tapauksessa valmiita vähentämään kulutustaan jopa 3000 megawattia, sanoo Ellermaa.
Itämeren alueen energiariskit kasvaneet
Hän lisää, että Itämeren maiden siirtoverkkoanalyysien perusteella on alueen sähkönsaannin riskit kasvaneet.
– Kun otetaan huomioon sota, sähkölaitosten polttoainevarustus, patoaltaiden matalat vesitasot ja tiettyjen sähkölaitosten vanheneminen, on meillä edessä vaikea talvi energiasektorissa.
Ellermaan mukaan Itämeren mailla on kyllä riittävästi tuotantomahdollisuuksia, jotka vastaavat erittäin kylmän talven huipputunneista, mutta reservit ovat pienet ja näin ollen tuotantomahdollisuuksiin kohdistuvat riskit ovat aiempaa suurempia.
Elering korostaa, että Itämeren alueen energiayhteistyö on tulevan talven aikana oleellista. Eri maiden sähkönsiirtoyhtiöt yrittävät yhteistyöllä tasapainottaa mahdollisia kuluttajille koituvia ongelmia. Samoin eri maiden sähkönsiirron asiantuntijaryhmä jatkaa analysointiaan.
– Energiakriisi ei koske vain meitä. Samalla tavalla kohotetussa valmiudessa ovat myös toiset Euroopan maat. Eri maiden ministeriöiden ja sähkönsiirtoyhtiöiden välillä tehdään hyvää yhteistyötä. Tärkeää on olla valmiina riskien mahdolliseksi toteutumiseksi, samoin tulee siihen olla valmiina niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin, sanoo Viron talous- ja viestintäministeriön tiedottaja Kadri Laube ERR:lle.
