Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) viime syksynä tekemän ennusteen mukaan venäläisten ostovoima romahti sodan ja siitä seuranneiden pakotteiden seurauksena. Miltä tavallisen venäläisen arki näyttää tänään, BOFIT:n tutkimusjohtaja Iikka Korhonen?
– Se riippuu siitä missä päin Venäjää asuu ja mikä on tulotaso. Jos on tarpeeksi rahaa ja asuu Moskovassa, niin elämää voi jatkaa melkein kuten aikaisemminkin. Nyt ei pääse samalla lailla lomailemaan Eurooppaan kuin aikaisemmin, Korhonen sanoo Verkkouutisille.
Venäläisten ostovoima on jatkanut edelleen laskuaan. Tämä näkyi myös siinä, että joulukuussa Venäjän vähittäiskaupan myyntimäärät tippuivat 10,5 prosenttia vuoden takaiseen aikaan verrattuna.
– Se kertoo, että venäläisten kulutusmahdollisuudet ovat merkittävästi kaventuneet sodan takia. Ruoanmyynti on tippunut viitisen prosenttia, ja kaikki muu, mikä kuuluu sen ulkopuolelle, on romahtanut viitisentoista prosenttia. Autokauppa on romahtanut täysin autojen tuotannon ja autojen tuonnin romahtaessa ja samoin on käynyt kodinkoneiden myynnille, Iikka Korhonen sanoo.
Vaikka venäläisten arki on pysynyt osin samanlaisena kuin aiemmin, niin ei sodan ja pakotteiden vaikutusta voi olla huomaamatta venäläisten arjessa. Korhonen muistuttaa, että mitä pidempää sota ja pakotteet jatkuvat, niin sitä enemmän venäläiset tuotteet jäävät teknologisesti jälkeen länsimaisista tuotteista.
Iikka Korhonen nostaa esimerkiksi autot. Venäjän autokanta vanhenee, ja samalla autoihin on vaikea saada tarvittavia varaosia.
– Se on sitten yksi asia, että kuinka paljon pitää autolla ajamisesta, joka meidän mielestämme kuuluu 80-luvulle. Se ei ole ihan samanlainen auto, Korhonen sanoo.
Venäjän bruttokansantuote supistuu ennustettua vähemmän
Euroopassa ja Suomessa on riehunut inflaatio, joka on vaikuttanut eurooppalaisten ja suomalaisten ostovoimaan. Euroopan keskuspankki on nostanut ohjauskorkoja puolen prosenttiyksikön tahtia viime syksystä lähtien hillitäkseen inflaatiota.
EKP:n ohjauskoron nostot ovat kuitenkin maltillisia verrattuna Venäjän keskuspankkiin, joka nosti sodan alettua ohjauskorkoaan 20 prosenttiin, jotta se välttäisi finanssikriisin. Iikka Korhosen ja Laura Solankon viime syksynä tekemässä ennusteessa kerrottiin, että syyskuussa ohjauskorko oli 7,5 prosenttia ja inflaatio oli reilussa 13 prosentissa. Tällä hetkellä ohjauskorko on edelleen 7,5 prosenttia ja inflaatio oli laskenut hieman alle 12 prosenttiin.
Suomen Pankin ennusteessa povattiin, että Venäjän bkt laskee neljän prosentin verran vuosina 2022 ja 2023.
Venäjän talous näyttää alustavien lukujen valossa sopeutuneen tilanteeseen paremmin kuin Suomen Pankki ennusti.
– Viime vuonna Venäjän bkt tippui 2,1 prosenttia, joka on vähemmän kuin miinus neljä. Kun katsoo lukuja tarkemmin, niin niistä voi löytää erilaisia epäjohdonmukaisuuksia. Ehkä on niin, että supistuminen tulee olemaan vähemmän kuin neljä prosenttia. Minun on kuitenkin vaikea nähdä, että mistä varsinainen kasvu Venäjällä tällä hetkellä tulisi, Korhonen sanoo.
Ristiriitaisuutena Korhonen nostaa esille yksityisen kulutuksen, joka tippui kansantalouden kirjanpidossa 1,8 prosenttia. Samalla kuitenkin tiedetään, että vähittäiskaupan taso joulukuussa oli melkein 11 prosenttia alempi vuoden takaiseen verrattuna. Korhonen kuitenkin muistuttaa, että kansantalouksien alustavat arviot bruttokansantuotteista heittelevät myös länsimaissa.
Korhonen uskoo, että Venäjän talous supistuu tänä vuonna edelleen, mutta vähemmän kuin aiemmin ennustetut neljä prosenttia.
– Venäjä on ilmoittanut vähentävänsä öljyn tuotantoa melkein kymmenen prosenttia. Kaasunvienti Eurooppaan on loppunut, ja se tulee olemaan vähäisempi kuin viime vuonna. Investoinnit kasvoivat viime vuonna noin viisi prosenttia julkisista varoista rahoitettuina ja subventoituina. On vaikea, että tulisi toinen samanlainen vuosi, jolloin investoinnit kasvaisivat yhtä paljon.
Jotkut ovat povanneet sitä, että Kiinan mahdollinen avautuminen koronarajoitusten jälkeen, saattaisi kasvattaa Venäjänkin taloutta. Korhonen epäilee tätä. Kiina oli jo viime vuonna Venäjän tärkein kauppakumppani, ja sen avautuminen tulee näkymään ensisijaisesti palveluiden kysynnän kasvussa ja kasvavana turismina.
– Jollei Kiinan avautuminen nosta merkittävästi esimerkiksi öljyn hintaa, niin silloin sillä ei ole suurta merkitystä Venäjän taloudelle.
”Pakotteiden ei ole tarkoitus musertaa tavallista venäläistä”
– Pakotteiden tarkoituksena ei ole ollut romahduttaa venäläisten elintasoa. Tämä on aika yleinen väärinkäsitys, Iikka Korhonen sanoo.
– Pakotteiden tarkoituksena on vähentää Venäjän kykyä käydä sotaa ja korvata Ukrainassa tuhottua kalustoa. Jos pakotteet eivät ole saaneet aikaan kansannousua Iranissa tai Pohjois-Koreassa, niin ei Venäjälle asetetut paljon miedommat pakotteet myöskään johda siihen.
Lännen asettamista pakotteista on kaksi sektoria, jotka nousevat esiin ylitse muiden. Ensin Korhonen mainitsee Venäjän energiasektoriin osuvat tuontirajoitukset. Maakaasun ja raakaöljyn viennin romahtaminen ovat painaneet selvästi Venäjän verotuloja alas.
– Korkean teknologian vientirajoitukset ovat toinen, joka on vaikeuttanut varsinkin venäläisen teollisuuden toimintaa. Ne näkyvät kaikissa niissä laitteissa, joissa käytetään tuontikomponentteja. Se vähentää myös Venäjän kykyä rakentaa lisää Ukrainassa tuhottua sotilaskalustoa.
