Saksan asevoimat eli Bundeswehr on rapakunnossa, uutisoi saksalainen aikakauslehti Der Spiegel.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käynnistänyt Saksassa keskustelun maan puolustuskyvystä. Jo helmikuussa liittokansleri Olaf Scholz totesi, että Saksan on investoitava enemmän kansalliseen turvallisuuteen. Kesäkuussa liittopäivät hyväksyi uuden 100 miljardin euron puolustusrahaston Bundeswehrin vahvistamiseksi.
Tämä summa ei kuitenkaan riitä korjaamaan Bundeswehria, jonka budjetti on ollut riittämätön jo yli vuosikymmenen ajan. Ongelmia on lukuisia.
Yksi osoitus Bundeswehrin katastrofaalisesta tilanteesta tuli jonkin aikaa sitten, kun 10. panssaridivisioonan komentaja järjesti sotaharjoituksen, jossa käytettiin kahdeksaatoista Puma-rynnäkköpanssarivaunua. Kaikki 18 vaunua hajosivat kesken harjoituksen.
Saksan Liettuassa sijaitsevan taisteluryhmän kuuluisi taas olla Bundeswehrin eliittiä, mutta yksikkö kärsii silti ongelmista. Yksi haaste on, että yksikkö ei kykene kommunikoimaan tehokkaasti liittolaisten kanssa. Yksiköllä ei ole moderneja radiovarusteita, joten se joutuu käyttämään vanhoja analogisia radioita.
– Meillä on pulaa ammuksista ja varusteista. Asetoimitukset Ukrainaan ovat vain pahentaneet tilannetta, kommentoi Bundeswehrin komentaja Alfons Mais.
Bundeswehrin surkea tila johtuu 2000-luvun lopulla tehdyistä päätöksistä. Saksalla oli finanssikriisin keskellä kova tarve säästää, ja vuonna 2009 puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg lupasi pystyvänsä leikkaamaan puolustusbudjettia 8,3 miljardilla eurolla.
Ajatuksena oli, että perinteisiä asevoimia ei enää tarvita, sillä Euroopassa vallitsee rauha. Panokset kannattaisi laittaa rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan.
– Poliitikot kertoivat toisilleen, että Eurooppa on nyt ystävien ympäröimä. Kansallista tai liittolaisten puolustusta ei enää tarvittu. Bundeswehrin tarkoitus oli ylläpitää kahta jalkaväkipataljoonaa ja joukkoja kriisinhallintatehtäviin, Mais muistelee.
Guttenbergin seuraaja Thomas de Maizière jatkoi edeltäjänsä työtä. Lopulta Bundeswehrin divisioonat, prikaatit ja pataljoonat olivat olemassa enää paperilla.
Yksiköillä oli vain murto-osa niiden tarvitsemista varusteista, ja nekin olivat auttamattoman vanhentuneita. Uusia varusteita ei leikkausten vuoksi voitu hankkia. Kun Bundeswehrin piti lähettää yksikkö kriisinhallintatehtäviin, piti sen varusteet kasata kokoon kaikilta Bundeswehrin yksiköiltä.
De Maizière myös lakkautti sekä Bundeswehrin yleisesikunnan että puolustuspolitiikasta vastanneen suunnitteluesikunnan. Tuloksena Bundeswehr on ainoa armeija maailmassa, jolla ei ole omaa yleisesikuntaa. Konfliktitilanteessa kenraalien pitäisi soitella toisilleen ja selvittää, mikä tehtävä on kenenkin vastuulla.
Maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien esikunnat ovat sentään vielä olemassa, mutta niiltäkin on viety kaikki valta. Sen sijaan merkittävä osa vallasta on siirretty kolmelle puolustusministeriön alaiselle virastolle: Henkilöstö-, hankinta- ja infrastruktuurivirastolle.
Esimerkiksi Bundeswehrin hankintavirasto päättää kaikista sotamateriaaliin liittyvistä kysymyksistä. Jos liittokansleri päättää luovuttaa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä Ukrainaan, ei ilmavoimien komentajalle edes kerrota asiasta. Infrastruktuurivirasto taas laatii ammattisotilaiden kiusaksi määräyksiä ampumaratojen hiekanjyvien koosta. Merivoimien uusien alusten ovien pitää taas materiaaliviraston määräysten vuoksi olla yhtä leveitä kuin siviilialuksissa.
Puolustusministeriö on myös byrokratisoitunut niin pahasti, että päätöksenteosta ei tule mitään. Ministeriön sisällä on 10 osastoa, joista Bundeswehrin komentajan toimivallan alle kuuluu vain kolme. Osastot taistelevat keskenään vähistä resursseista, eikä yhteistä koordinaatiota ole. Ristiriitoja on yritetty ratkaista perustamalla uusia erikoisesikuntia käsittelemään esiin nousseita ongelmia. Sen sijaan ne vain pahentavat byrokratiatulvaa.
Bundeswehrin ydintehtävä, puolustus, tuntuu unohtuneen kokonaan. Syksyllä julkaistussa strategiapaperissa todettiin, että yksikään Bundeswehrin kolmesta divisioonasta ja kahdeksasta prikaatista ei ole kykeneväinen välittömään aseelliseen puolustukseen.
Puolustusministeriön upseereiden parissa tilannetta verrataan verenmyrkytykseen. Elimet yksi toisensa jälkeen alkavat kuolla.
– [Entinen puolustusministeri Christine Lambrecht] on hoitanut ministeriötä kuin saattohoitopotilasta, eräs upseeri kuvailee.
Muutosta on kuitenkin luvassa, mutta hitaasti. 10. panssaridivisioonan on tarkoitus olla täysin varustettu vuoteen 2025 mennessä. Samana vuonna yksi divisioona ja yksi prikaati pitäisi pystyä mobilisoimaan kuukauden sisällä. Tammikuun alussa Saksan uudeksi puolustusministeriksi nousi Boris Pistorius.
Bundeswehrin saaminen taistelukuntoon tulee kestämään vuosia ja vaatimaan satoja miljardeja euroja. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä korjaamaan valuvikoja. Upseerit vaativat muutoksia myös Bundeswehrin rakenteisiin.
– Bundeswehr tarvitsee vallankumousta. Emme Lambrechtia vastaan, vaan byrokratiaa vastaan, joka tukahduttaa Bundeswehrin, eräs kenraali tiivistää.
