Ukraina iski venäläisten miehittämällä Krimillä Sakin lentotukikohtaan 9. elokuuta ja Venäjän Mustanmeren-laivaston tukikohtaan Sevastopolissa 20. elokuuta. Iskuja venäläisiin sotilastukikohtiin miehitetyllä Krimillä on arveltu olevan ukrainalaisten kauan odotetun eteläisen vastahyökkäyksen alkua, kuten Politicokin kirjoitti.
Eräs Yhdysvaltain hallinnolle työskentelevä, ja siksi anonyymiksi jäävä, Itä-Eurooppaan erikoistunut analyytikko sanoo Defense Onelle, että Ukrainan tavoitteet ovat itse asiassa vaatimattomammat.
– He eivät yritä poistaa pelistä Mustanmeren laivastoa. He yrittävät poistaa Krimiltä operoivan ilmatuen, joka tukee Venäjän etelärintamaa. He myös yrittävät katkaista rautatieyhteydet Krimiltä Hersoniin.
Hänen mukaansa edes taistelut Hersonin alueella eivät välttämättä tarkoita väistämätöntä etenemistä kaupunkiin.
– Sillä alueella ei vaikuta olevan mitään hyökkäysvalmisteluita eikä merkittävää joukkojen liikkeitä. He yrittävät eristää venäläisjoukot Hersonin yläosaan. Ja syy, miksi he iskevät näille alueille Krimillä on se, että siellä sijaitsevat Venäjän kolme tärkeintä tukikohtaa, jotka tarjoavat ilmatukea. Ja he yrittävät heikentää näiden tukikohtien toimintakykyä. Ei mitään sellaista, etteikö Venäjä voisi siitä elpyä, mutta se tulisi muodostamaan todellisen ongelman tulevina viikkoina.
Ukrainalaiset aikovat näännyttää miehittäjän
Myös entinen Yhdysvaltain laivaston SEAL-erikoisjoukkojen komentajakapteeni Charles Pfarrer sanoo, että ukrainalaisten pyrkimyksenä näyttää nyt olevan Hersonissa olevien venäläisjoukkojen eristäminen ja pehmittäminen.
Pfarrerin mukaan tarkoituksena on asettaa venäläiskomentajat vaikeaan asemaan: yritetäänkö pitää alue hallussa huolimatta siitä, että on vain vähän toivoa saada apua ja täydennystä, vai poistutaanko alueelta ennen kuin on liian myöhäistä. Jälkimmäinen tarkoittaisi alueen vapauttamista venäläisistä ilman tuhoja.
– Ukraina on onnistunut katkaisemaan Dnepr-joen ylityksen Hersonin ja Nova Kahovkan välillä. Tämä asettaa joen pohjoisrannalle olevien joukkojen kulkevat viestintä- ja huoltolinjat tiukoille, huomauttaa Pfarrer.
Hänen sanoo ukrainalaisten valitsemien kohteiden kertovan jotain heidän strategiastaan.
– He iskevät ammus- ja polttoainevarikkoihin, tärkeisiin huoltopisteisiin. Sotilas ilman ammuksia ja ruokaa ei ole sotilas. Hän on pummi.
Tämä kertoo ukrainalaisten strategian olevan kärsivällinen ja odotteleva. He pyrkivät tekemään venäläisjoukkojen elämästä kurjaa, erityisesti sään kylmetessä.
– Kaikella, mitä he ovat nyt kesän aikana tehneet huolto-olosuhteiden heikentämiseksi, on kymmenen kertaa pahempi vaikutus venäläissotilaille talvella. He eivät ole ainoastaan janoisia, vaan kylmissään ja nälkäisiä, sanoo Pfarrer.
Eräs edelleen säännöllisesti Ukrainan ylempään sotilasjohtoon yhteyttä pitävä entinen Yhdysvaltain ulkoministeriön korkeampi virkamies on myös samaa mieltä, että Ukrainan tämänhetkisenä strategiana on heikentää Venäjän kykyä huoltaa ja täydentää etelässä olevia joukkojaan.
– Käsittääkseni ukrainalaisilla on aikomuksenaan katkaista Venäjän kyky jatkaa toimintaansa. He tuhoavat ammukset, polttoaineen, logistiikan, sillat, rautatiet ja hieman havittelevat Sevastopolia.
Entinen virkamies sanoo, että erityisesti Käärmesaaren takaisinvaltaus kesäkuussa ”heikentää Venäjän kykyä ylläpitää sotilaallista hyökkäystään”, koska saaren menettäminen vahvisti Ukrainan otetta Odessan ja Romanian välisistä meriyhteyksistä. Venäläisten on nyt vaikeampi huoltaa joukkojaan meritse.
Hän on samaa mieltä Pfarrerin kanssa siitä, että nyt tärkeintä ukrainalaisille on tehdä venäläisjoukkojen elämästä Hersonissa ja sen ympärillä mahdollisimman vaikeaa tulevina kuukausina.
– He haluavat käytännössä näännyttää nämä niin pahasti kuin voivat ammusten ja polttoaineen suhteen, ja he haluavat tehdä sen ennen talvea. Seuraava vaihe on katkaista mannermaiset viestiyhteydet Venäjältä Donbasiin ja Mariupoliin sekä Zaporižžjan ja Hersonin alueille.
Jatkossa Ukraina voi tuhota venäläisten komentojärjestelmää
Jos ukrainalaiset saavat takaisin haltuunsa Dnepr-joen vasemman rannan vuoden loppuun mennessä, ovat he paremmassa asemassa jatkoa varten, ex-virkamies sanoo. Hän myös lisää, että lyhyen aikavälin tarkoituksena on tehdä Krimistä venäläisille sotilaallisesti hyödytön.
Jos näissä onnistutaan, ukrainalaiset voivat sen jälkeen yrittää kunnianhimoisempia tavoitteita, kuten Venäjän komentojärjestelmän katkaisua, sanoo Pfarrer.
– Tämän offensiivin aamunkoissa tulemme näkemään useita koordinoituja iskuja Venäjän esikuntiin komentojärjestelmän rapauttamiseksi. Tulemme näkemään iskuja kuljetusinfrastruktuuriin ja kanavointijärjestelmiin, jottei vahvistusten lähettäminen enää onnistuisi hyökkäyksen alkaessa. Ja ennen kaikkea tulemme näkemään heidän nakertavan logistiikkaa, sanoo Pfarrer.
Onko Ukrainalla aikaa?
Ukrainalaisiin vain kohdistuu varustus- ja aikapaine. Pfarrer ja ex-virkamies ovat samaa mieltä siitä, että Ukraina tarvitsee pitkän kantaman raketteja, kuten Yhdysvaltain armeijan taktista ATACMS-ohjuksia, joita voidaan laukaista jo ukrainalaisilla olevasta HIMARS-järjestelmästä.
Ukrainalaiset ovat pyytäneet ATACMS-ohjuksia jo helmikuusta lähtien. Ei ole tietoa, onko niitä toimitettu vai ei. Ainakaan Yhdysvaltain puolustusministeriön asetoimitusten julkisissa listoissa niitä ei mainita.
Elokuun alussa Ukrainan armeijan eversti Serhei Grabkyi taas sanoi, että Venäjän ilmapuolustus on varsin tehokas pitkän kantaman raketteja vastaan. Ja Ukraina on kyennyt iskemään Krimille ilmankin niitä. Esimerkiksi eräs Krimille tehdyistä iskuista tehtiin kuulemma isolla itsetuholennokilla, joka oli ostettu kiinalaisesta Alibaba-verkkokaupasta noin 8000 dollarilla.
Tähän ex-virkamies huomauttaa, että Ukrainan nyt saamat tykistöammukset kyllä tehoavat ammus- ja polttoainevarikoihin, mutta ilmatorjunnan suojaamien venäläisten komentopisteiden tuhoaminen vaatii ohjuksia, joilla ilmatorjunta voidaan kuormittaa.
Talvi voi tehdä venäläismiehittäjän olosta kurjaa, mutta länsimaat ovat kärsimättömiä. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset haluavat nähdä apunsa tuloksia ennen lumentuloa. Analyytikon mukaan Ukrainan varsinainen riski ei ole siinä, että hyökkäys epäonnistuu sotilaallisesti, vaan siinä, ettei se tee riittävää vaikutusta länsimaiseen suureen yleisöön.
– Ihmiset saattavat ajatella, että tämä on siis parasta, mihin Ukraina pystyy länsimaisella varustuksella ja ammuksilla, joten miksi antaa heille enemmän?
Samalla Venäjä lisää painetta, kun se yrittää järjestää niin sanotut ”kansanäänestykset” oikeuttaakseen edes näennäisesti alueiden anastamisen Ukrainalta. Vaikka länsimaat ja Ukraina eivät moisia ”äänestyksiä” ottaisi tosissaan, on niillä silti monimutkaistava vaikutus.
– Se on merkittävä vaikutin, koska on olemassa suuri huoli siitä, että jos Venäjä vakiinnuttaa poliittisen kontrollinsa näillä alueilla, Ukraina ei saa näitä enää takaisin, analyytikko sanoo.
