Eri tahoilta on viime kuukausina esitetty yhä enemmän näkemyksiä, joiden mukaan Ukrainan olisi tavoiteltava neuvotteluratkaisua Venäjän kanssa ja oltava valmis myönnytyksiin rauhan saavuttamiseksi.
Vladimir Putinin on raportoitu olevan avoin neuvotteluille edellyttäen, että Ukraina riisutaan aseista, ”denatsifioidaan” ja useita sen alueista liitetään Venäjään. Lisäksi Ukrainan tulisi muun muassa julistautua puolueettomaksi ja maksaa mittavia sotakorvauksia Venäjälle.
Kokenut brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija James Sherr pitää puheita neuvotteluratkaisusta epärealistisina. Ainoa kestävä tie rauhan ja turvallisuuden takaamiseen kulkee hänen mukaansa Venäjän sotilaallisen tappion kautta. Ellei Venäjän joukkoja häädetä aseellisesti Ukrainan maaperältä, ne eivät poistu.
– Putin on ehkä saanut lännen vakuuttuneeksi siitä, että aika on hänen puolellaan, mutta kiire viittaa siihen, että hän ei ole siitä itsekään vakuuttunut. Vaikutelmat pettävät. Jos länsi tukee Ukrainaa riittävästi, voimatasapaino kääntyy todennäköisesti vuonna 2025 Venäjää vastaan, Viron kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa (ICDS) työskentelevä Sherr kirjoittaa tuoreessa analyysissaan.
Taustalla vaikuttavat hänen mukaansa muun muassa Venäjän vaikeudet Eurooppaan suuntautuneen kaasunviennin menetysten kompensoinnissa. Kun Venäjän energiasektoria lisäksi verotetaan yhä raskaammin ja sen tuottoja kanavoidaan sotateollisuudelle parhaiden bolsevististen perinteiden mukaisesti, maan talouden perusta alkaa hänen mukaansa vähitellen horjua.
Ovelia valheita
Myös Venäjän asevoimien näkymät ovat Sherrin mukaan vähemmän valoisat kuin joidenkin lukujen valossa voisi otaksua.
Vaikka maan puolustus-, turvallisuus- ja tiedustelumenot nousevat marraskuussa 2023 hyväksytyn lain mukaan peräti 38,7 prosentin tasolle vuosien 2024–2026 budjetista, suuren osa lisäyksestä on arvioitu haihtuvan inflaation ja kirjanpitotemppujen vaikutuksesta, eikä tavoitteeksi asetettua asevoimien 1,32 miljoonan miehen vahvuutta ole hänen mukaansa mahdollista saavuttaa.
Venäjän tykistön paljon puhuttu ylivoimakin saattaa Sherrin mukaan olla pian historiaa.
– Se todennäköisesti supistuu ja katoaa vähitellen, jos länsi toteuttaa suunnitellut tuotannon lisäykset: Rheinmetallin 700 000 kranaattia vuonna 2024, BAE:n, Nammon, Saabin ja PGZ:n kasvava tuotanto sekä Yhdysvaltojen kaavaillut 1,2 miljoonaa kranaattia vuonna 2025, hän sanoo.
Lännessä laajalti omaksuttu mielikuva Venäjän rajattomista voimavaroista perustuu Sherrin mukaan pitkälti Kremlin vääristeltyyn totuuteen ja oveliin valheisiin, eivätkä faktat suinkaan ole Putinin kannalta rohkaisevia.
– Venäjän näkymät pitkässä sodassa ovat ratkaisevasti riippuvaisia lännen Ukrainalle antaman tuen laajuudesta. Aika suosii Venäjää vain, jos me annamme niin tapahtua, hän toteaa.
