Ovatko venäläiset ydinvoimalahankkeet länsimaissa, Pyhäjoen Hanhikivelle kaavailtu ydinvoimala mukaan lukien, pohjimmiltaan vain pyrkimyksiä lisätä Venäjän vaikutusvaltaa lännessä?
Tällaiseen johtopäätökseen päätyi Venäjään keskittyvä tutkivan journalismin julkaisu Insider. Julkaisun mukaan Venäjä käyttää ulkomaille rakentamiaan ydinvoimaloita kiristyksen ja painostuksen välineinä. Valtion yrityksen todetaan rakentavan ydinvoimaloita järjestelmässä, jossa valtion lainat kattavat projektien kustannukset.
Verkkouutisten haastatteleman Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan on tärkeä ymmärtää, etteivät venäläiset hankkeet koskaan ole olleet minkään yksittäisen intressin takana. Hän korostaa, että hankkeissa on aina ollut mukana myös puhtaasti taloudellinen puoli.
– Yhtä lailla kaasun ja öljyn puolella ovat taloudelliset intressit taustalla ilman muuta, tämä täytyy pitää mielessä.
Rosatom voi poiketa perinteisestä liiketoiminnan mallista
Venäjän ydinvoimasektoria ajatellen Tynkkysen mukaan kuitenkin on tosiasia, että se antaa enemmän mahdollisuuksia irtaantua perinteisestä liiketoiminnan ajatusmallista.
– Jos ajatellaan esimerkiksi Rosatomia yrityksenä, niin laissa sen tavoitteeksi ei ole edes kirjattu taloudellisen voiton tekemistä, Tynkkynen huomauttaa.
Omassa selvityksessään Insider kiinnittää huomiota siihen, kuinka huokeaan hintaan Venäjän valtio tarjosi kesken jäänyttä Hanhikivi-ydinvoimalaa Suomelle. Selvityksessä kiinnitetään huomiota etenkin siihen, että Venäjän valtion yhtiö Rosatom otti kontolleen valtaosan, 5 miljardia euroa, taloudellisista riskeistä 6,5 miljardin euron arvoisen Hanhikivi-1-voimalan rakentamisen aikana,
Tynkkynen uskoo, että myös Hanhikiven Suomelle edullisen tarjouksen taustalla oli pohjimmiltaan taloudelliset tavoitteet.
– Vaikka sopimusta tarjottiin halvemmalla hinnalla, taustalla on ajatus saada Suomeen rakennetusta ydinvoimalasta referenssiä ja tarjota samanlaisia ydinvoimaloita muillekin. Tässä mielessä ei voida yksiselitteisesti ajatella, että Rosatomin ydinvoimalabisnes palvelisi pelkästään geopoliittisia intressejä.
Poliittisesta puolesta vaiettiin mielellään pitkään
Koska Rosatom on suorassa kytköksessä Venäjän hallintoon, sen poliittisia intressejä ei voida kiistää. Tynkkysen mukaan Suomessa Fennovoima-hanketta puoltavien puheenvuoroissa oli aikanaan havaittavissa, että hankkeen poliittisesta puolesta mielellään vaiettiin.
– Keskustelua siitä, mikä on se poliittinen velka tai ulottuvuus hankkeesta, mitä tarjottiin Suomelle huikeaan hintaan, ei hankkeen puoltajien puolelta silloin haluttu käydä.
Tynkkysen mukaan puheet venäläisen ydinvoimalahankkeen poliittisesta puolesta pysyivät pitkälti tabuna aina tämän vuoden helmikuuhun asti, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Saman vuoden keväällä Fennovoima purki sopimuksen ydinvoimalan toimituksesta Rosatomin kanssa.
Vaikka ydinvoimalahankkeen poliittinen puoli oli tiedossa, siitä ei mielellään puhuttu. Mistä tämä kertoo?
– Siihen liittyy monta asiaa ja se liittyy myös Suomen idänpolitiikan pitkään linjaan, jossa energiasektori on ollut keskeinen. Taustat juontavat Neuvostoliiton aikana tehtyyn idänpolitiikkaan, jossa asioita ei politisoitu eikä niillä retosteltu. Tähän perinteeseen sopii tämä tietynlainen vaikeneva linja, Tynkkynen tuumaa.
Hänen mukaansa on myös ymmärrettävä, että Suomessa keskustelukulttuuri on ollut osa laajempaa eurooppalaista tapaa käsitellä Venäjää. Venäjällä on ollut mittavia energiaprojekteja myös esimerkiksi Saksassa, jossa ne on aiemmin nähty vain taloudellisiksi hankkeiksi ilman geopoliittista intressiä.
Tynkkynen huomauttaa, että muuttuneesta maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta Venäjä ei ole ainoa valtio, jonka hankkeissa on taustalla poliittisia intressejä.
– Joka puolella on sama asia. Kyllä Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissakin halutaan edistää vientiä poliittisen intressin kautta. Venäjän tapauksessa linkki (Vladimir) Putinin hallintoon on vain paljon suorempi kuin muissa maissa.
Suomessa Fennovoiman hanke Hanhikivellä haluttiin virallisissa keskusteluissa pitkään mieltää vain energia- ja ympäristöpoliittiseksi hankkeeksi ilman turvallisuuspoliittista puolta. Tynkkysen mukaan olisi mielenkiintoista käydä keskustelua nyt siitä, mihin poliitikot tuolloin näkemyksensä perustivat.
– Tämä kysymys on tutkijan näkökulmasta mielenkiintoinen, että millaiseen ymmärrykseen Venäjästä on nojattu, kun on ajateltu, ettei ydinvoimalan yhteydessä tarvitse käydä laajempaa turvallisuuspoliittista keskustelua hankkeesta. Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, mutta se on tärkeä kysymys lähihistoriaa läpikäydessä.
LUE MYÖS:
Suomeen oli pakko saada venäläinen ydinvoimala – ”Rosatom oli valmis mihin tahansa”
Voisiko Pyhäjoelle yhä nousta ydinvoimala? Näin asiantuntija arvioi