Al-Holin leiriltä Suomeen tuotujen naisten saattaminen rikosoikeudelliseen vastuuseen on ollut vaikeaa, arvioi asiantuntija Iltalehdelle.
Keskusrikospoliisi kertoi torstaina käynnistäneensä esitutkinnan kahdesta al-Holista palanneesta naisesta, joita epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Kyseessä ovat ensimmäiset rikosepäilyt syyrialaisleiriltä palanneita kohtaan.
Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnan asiantuntija Tarja Mankkisen mukaan Suomi on tähän asti ollut EU-maiden joukossa poikkeus, sillä kaikkialla muualla palanneita naisia on saatettu rikosoikeudelliseen vastuuseen.
– KRP on tehnyt paljon työtä tämän eteen, mutta Suomen lainsäädännöstä ja sen tulkinnoista johtuen tämä on ollut vaikeaa, Mankkinen selittää.
Mankkisen mukaan yksi syy vaikeuksille on ollut se, että esitutkintaa ei ole pystytty aloittamaan ilman suostumusta valtionsyyttäjältä.
Viranomaiset eivät kuitenkaan toivo, että tietyissä ryhmissä syntyisi mielikuva Suomesta helpompana paikkana valmistella ja tukea terrorismia.
– Sellainen syntyy helposti, jos leviää käsitys, että Suomessa on muita maita korkeampi kynnys joutua oikeuteen, Mankkinen sanoo.
Leiriltä palanneet lapset muodostavat Mankkisen mukaan edelleen merkittävän turvallisuusuhan. Terrorijärjestö Isis kasvatti lapsista kalifaatin seuraavaa sukupolvea, ja he ovat olleet vuosien ajan järjestön propagandan kohteena.
Mankkinen arvioi, että lasten palauttaminen kotimaahansa varhaisessa vaiheessa on kuitenkin muodostanut pienimmän riskin. Hänen mukaan Suomi onnistui tuomaan kokonaismäärään nähden paljon lapsia pois, eikä yksikään ole tähän mennessä syyllistynyt terrorismirikoksiin.
– Ei ole sellaisia tapauksia, joissa joku Eurooppaan palautettu lapsi olisi tullut johtavaksi tai vaikutusvaltaiseksi henkilöksi jossain terroristiverkostossa, Mankkinen kertoo.
