Poliiseille asetetut sakkokiintiöt voivat rapauttaa luottamusta poliisiin, oikeustieteen tohtori Henri Rikander sanoo Iltalehdelle.
Lisäksi hän pitää sakkokiintiöitä ongelmallisena kansalaisten oikeusturvan kannalta.
– On todella outoa, että tällainen on laitettu, että sakkoja pitää kirjoittaa, Rikander toteaa IL:lle.
Helsingin Sanomat paljasti viime viikonloppuna, että Helsingin liikennepoliiseja on ohjeistettu antamaan autoilijoille tietty sakkomäärä vuoden aikana. IL:n tietojen mukaan vastaavanlainen malli on käytössä myös esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitoksella.
Käytännössä sakkokiintiöt voivat johtaa siihen, että poliisit alkavat kasvavissa määrin kirjoittaa sakkoja vähäisistäkin liikennerikkeistä. Aiemmin näistä on voitu selvitä pelkällä huomautuksella.
Tilanteesta tekee ongelmallisen senkin, että eri poliisilaitosten käytännöt poikkeavat toisistaan. Silloin kansalainen voi saada sakon pienestä rikkeestä, kun toisella paikkakunnalla vastaavasta selviäisi pelkällä huomautuksella. Tämä sotii vastoin sitä periaatetta, että poliisin pitäisi kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti.
Poliisien kannalta sakkokiintiöissä ei ole kyse pelkästä tulostavoitteesta. Lounais-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja Stephan Sundqvist vahvistaa IL:lle, että suoritteiden määrillä voi osaltaan olla vaikutusta palkan henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvään osaan.
Jos poliisi ei yllä asetettuihin tavoitteisiin, hänen kokonaisansionsa voi pudota. Tämä voi kannustaa poliiseja vahtaamaan autoilijoita entistä tarkemmin ja sakottamaan heitä pienimmistäkin rikkeistä. Se taas ei lain mukaan varsinaisesti ole poliisin liikennevalvonnan tärkein tehtävä, sillä poliisin pitäisi ensisijaisesti valvoa liikenneturvallisuutta eikä etsimällä etsiä sakotettavia autoilijoita.
LUE MYÖS:
Poliisista tehtyä rikosilmoitusta ei yleensä tutkita – VU selvitti suuren karsinnan syyt
Suuri enemmistö luottaa poliisiin: tietyt syyt nakertavat luottamusta