Halpojen lentolippujen aikakausi on takanapäin, uutisoi Kauppalehti.
Finnairin verkostosta, hinnoittelusta ja tuottojen optimoinnista vastaava johtaja Antti Tolvanen kertoo Kauppalehden haastattelussa lentolippujen hinnoittelun olevan dynaamista. Hintaan vaikuttavat muun muassa varauksen tekemisen sekä lennon ajankohta, kysyntä sekä varaustilanne ostohetkellä.
– Hinnoissa näkyvät luonnollisesti myös polttoaineen hintakehitys ja inflaation vaikutus. Pyrimme tarjoamaan kilpailukykyiset hinnat, joilla koneet täyttyvät hyvin. Samalla haluamme varmistaa, että lentäminen on kannattavaa, Tolvanen kertoo.
Vuosien 2018–2019 hintataso oli Tolvasen mukaan lentoyhtiöille kestämättömän matala. Sitten koronapandemia pysäytti lennot kokonaan.
– Kysyntä on palautunut vahvana, samalla kun alalla on edelleen tiettyjä kapasiteettirajoituksia, eli markkinoilla oleva kapasiteetti ei ole vielä palanut pandemiaa edeltävälle tasolle, Tolvanen sanoo.
Jatkossa hintapainetta luovat kuitenkin lisääntyvä ympäristösääntely sekä sen mukanaan tuomat kustannukset. Esimerkiksi uusiutuva lentopolttoaine on tällä hetkellä noin 2–3 kertaa perinteistä polttoainetta kalliimpaa.
Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti sanoo, että halvan lentämisen aikakauden tulisi jo olla takanapäin.
– Se on ilmaston kannalta jatkunut aivan liian pitkään. Esimerkiksi lentokerosiinin verottomuus on tehnyt lentämisestä suhteettoman halpaa, Lahti toteaa.
Lahden mukaan kestävämpää matkailua voidaan rakentaa esimerkiksi raidehankkeiden varaan. Muun muassa Baltian maihin rakenteilla oleva Rail Baltica- rata luo Euroopan-lennoille varteenotettavan vaihtoehdon.
