Nato-jäsenyys merkitsee turvallisuusasiantuntija Jarno Limnellin (kok.) mukaan uutta aikakautta Suomen turvallisuuspolitiikassa. Eduskuntaan Uudeltamaalta valittu Limnell on koonnut Twitteriin kymmenen olennaisen asian listan, jonka pohjalle Suomen pitäisi hänen mielestään Nato-strategiansa muodostaa. Sellainen tarvitaan asiantuntijan mukaan nopeasti.
– NATO-jäsenyytemme on merkittävä henkinen muutos Suomelle aiempaan ajattelutapaan. Nyt olemme sotilaallisesti liittoutunut maa ja kansallisen näkökulman rinnalla on koko puolustusliiton turvallisuus. Tämä kulttuurin muutos vie aikansa, mutta edellyttää poliittista johtajuutta, Aalto yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Limnell toteaa.
Jäsenyyden suurin vaara on hänen mukaansa se, että omasta puolustuskyvystä lähdetään tinkimään.
– On hyvin tärkeää huolehtia maanpuolustustahtomme säilymisestä ja puolustuskyvystämme – ovat jatkossakin sotilaallisen turvallisuuden tärkein takeemme. Tässä olemme myös esimerkkinä Nato-maille.
Pitkin Suomen jäsenyysprosessia on korostettu, että Suomi on pitänyt huolta puolustuksestaan ja niin sanotusta kovan sodankäynnin kyvystä toisin kuin moni muu Natossa jo oleva valtio. Siinä missä useimmat Euroopan maat siirtyivät kylmän sodan päätyttyä kohti pieniä kriisinhallintaoperaatioihin soveltuvia asevoimia, on Suomessa varauduttu laajamittaiseen sodankäyntiin valtiollista vastustajaa vastaan. Tällä on ulkomaistenkin arvioiden mukaan arvoa Natolle.
Valmius tukea muita
Jarno Limnell muistuttaa, että Naton 5. artikla toimii kaksisuuntaisesti. Suomella on siis nyt oltava valmius tukea muita Nato-maita tarpeen vaatiessa.
Hän nostaa esiin myös jäsenyyden mukana tulevat hallinnolliset tarpeet.
– Nato-jäsenyys on mittava henkilöstö- ja asiantuntijakysymys Suomelle. Tarvitsemme paljon lisää upseereita niin kotimaan kuin Naton tehtäviin, sekä asiantuntijoita NATO-asioihin. Myös hallinnollisia uudistuksia harkittava. Päätöksiä on tehtävä pian, sillä tarve on välitön, Limnell sanoo.
Asiaa on pitänyt esillä muun muassa Upseeriliitto. Liitto tiedotti eilen, että vaikka suomalaiset upseerit nyt aloittavatkin työskentelyn Natolle, ei henkilöstön Nato-tehtävien palvelussuhteen ehdoista ole vielä sopimusta. Liitto luonnehti tilannetta valitettavaksi.
Jäsenyys tuo Jarno Limnellin mukaan myös uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Niihin olisi hänen mukaansa tartuttava aktiivisesti ja niitä tulisi edistää poliittisesti.
– Erityisesti teknologiainnovaatioille on kysyntää. Samalla huomioitava, että yrityksemme ovat jatkossa aktiivisemman kybervakoilun kohteina, Limnell huomauttaa.
– Suomen on määrätietoisesti luotava profiiliaan NATOn sisällä ja tuotava erikoisosaamista esille. On tärkeää olla myös kykyä erottautua. Muun muassa kyberasioissa sekä kokonaisturvallisuudessa hybridivaikuttamista vastaan voisi olla Suomelle erinomaisia profiloitumisen alueita, hän jatkaa.
Ydinaseet
Naton jäsenyys merkitsee sitä, että Suomi pääsee mukaan Naton ydinasesuunnitteluun. Ydinasepolitiikka ja -pelote vaativat Jarno Limnellin mukaan poliittisia linjauksia.
– On merkittävä muutos aiempaan olla ydinasesateenvarjon alla ja pelotteen piirissä. Uudenlaisen poliittisen ajattelun lisäksi tämä edellyttää uudenlaisen yhteistoimintakyvyn luomista, asiantuntija toteaa.
Suomessa tulisi hänen mukaansa ottaa myös huomioon, että Naton jäsenmaat päättävät itse millaista sotilaallista toimintaa, tukikohtia tai kalustoa ne ottavat maaperälleen. Liittymisneuvotteluissa ei asetettu tähän liittyviä rajoituksia.
– Nyt on tarve neuvotella ja poliittisesti linjata tätä konkretian tasolle. Päätökset ovat kauaskantoisia.
Viimeisiksi Suomen Nato-strategian kysymyksiksi Jarno Limnell nostaa Venäjän ja viestinnän.
– Eilen Suomen 1 300 kilometrin itäraja muuttui Nato-rajaksi Suomenlahdelta pohjoiseen Lappiin. Rajan toisella puolella säilyy Venäjän strategisia alueita, Kuolan niemimaa ja Pietari. Rajan turvallisuutta ja Venäjän toimia on syytä ennakoida uudella tavalla nyt jäsenyyden myötä, Limnell sanoo.
– Viestinnän merkitys on hyvin tärkeä. Kun Suomessa alkoi uusi aikakausi ja muutoksia tulossa, nämä asiat eivät saa jäädä vain pienen piirin pohdinnaksi. Aktiivinen kansalaisviestintä ja kansalaisten osallistaminen avainasemassa, jotta vahva tuki Natolle jatkossakin säilyy, hän jatkaa.
1. NATO-jäsenyytemme on merkittävä henkinen muutos Suomelle aiempaan ajattelutapaan. Nyt olemme sotilaallisesti liittoutunut maa ja kansallisen näkökulman rinnalla on koko puolustusliiton turvallisuus. Tämä kulttuurin muutos vie aikansa, mutta edellyttää poliittista johtajuutta.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) April 5, 2023