Läntiset analyytikot ja tiedustelupalvelut ovat tehneet toistuvia virhearvioita Ukrainan sodan aikana, toteaa ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Robert Dalsjö. Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n asiantuntijana työskentelevä Dalsjö kirjoittaa aiheesta Axess-aikakauslehdessä.
– Sotaa edeltävänä aikana olimme FOI:lla erimielisiä siitä, olisiko Venäjä tosiaankin valmis aloittamaan suursodan Ukrainan aseman takia. Mutta olimme yksimielisiä siitä, että Venäjä on vahva sotilasvalta joka kukistaisi Ukrainan muutamassa viikossa, niin kuin Puola murskattiin 1939.
– Nyt on selvitettävä, miksi me olimme niin väärässä ja kuinka me voimme muuttaa analyysitapojamme, Dalsjö toteaa itsekriittisesti.
Dalsjön mukaan useimmat läntiset analyytikot olettivat Venäjän olevan rationaalinen toimija. Tosiasiassa suurvaltapolitiikkaa muokkaavat mitä suurimmassa määrin tunteet, kuinka latteilta ja merkityksettömiltä ne asiantuntijoiden silmissä vaikuttavatkaan, Dalsjö toteaa. Näitä tunteita ovat muun muassa vallanhimo, kostonhalu ja hybris, hän luettelee. Vladimir Putin antoi sotaa edeltäneissä puheissa ja kirjoituksissaan todellakin ymmärtää olevansa valmis hyökkäämään Ukrainaan ja luomaan Venäjän imperiumin uudestaan, mutta varoitusmerkit pitäisi osata nähdä etukäteen, Dalsjö arvostelee.
Artikkelissaan Dalsjö pohtii myös syitä Venäjän huonon sotamenestyksen taustalla. Läntiset asiantuntijat ja venäläiset strategit eivät ensinnäkään ymmärtäneet ukrainalaisten vastarinnan sitkeyttä. Antautumisen sijasta Ukraina ryhtyi välittömästi määrätietoiseen puolustustaisteluun, jota ilman Venäjän asevoimien heikkous ei olisi ikinä paljastunut, Dalsjö toteaa.
– Toiseksi: Venäjän hyökkäyssuunnitelma nojasi toiveajatteluun siitä, että Kiovan hallitus pakenisi ja vastarinta luhistuisi muutamassa päivässä. Tästä syystä venäläiset laativat samanlaisen nopean etenemisen suunnitelman kuin Tsekkoslovakiassa 1968 – Kiova otettaisiin nopeasti haltuun, ja samalla maahan marsittaisiin kaikista ilmansuunnista.
Tärkein tekijä Venäjän heikon menestyksen akana on kuitenkin venäläistä yhteiskuntaa aina Neuvostoliiton hajoamisesta alkaen vaivannut korruptio ja pysähtyneisyys. Dalsjö puhuu yhteiskunnan ”mätänemisestä”.
– Mätänemisellä tarkoitan vallan väärinkäyttöä, silmänpalvontaa ja korruptiota sanan laajassa merkityksessä, ei siis pelkästään lahjuksia, vaan myös valheita, varkauksia, petoksia työpaikalla, huolimattomuutta, virka-ajalla juopottelua, virheellistä uutisointia sekä surkeaa, epäkohdilta silmänsä ummistavaa johtoa.
– Niin kuin maanpaossa elävä oligarki totesi: ”Miksi armeija olisi hyvä kun kaikki muu on maassa surkeasti?”.
Niin huonossa kunnossa Venäjän asevoimat eivät kuitenkaan ole, etteikö siitä olisi todellista vaaraa, Dalsjö varoittaa. Venäjän armeija on syyllistynyt Ukrainassa lukusiin julmuuksiin ja tuhotöihin.
– Ideana on, että sota olisi niin totaalista ja raakaa, että uhri luopuisi vastarinnasta ja antautuisi.
Som sagt… https://t.co/MsUiYT2cGv
— Robert Dalsjö (@MansRAD) April 28, 2023
