Digi- ja väestöviraston johtava asiantuntija Kimmo Rousku kehottaa tarkkaavaisuuteen uuden, kiinalaisen tekoäly Deepseekin käytössä. Tekoälyn tietosuojakäytäntö on huolestuttava.
Käyttäjistä kerätään tietoa laajasti: tavanomaisten tietojen, kuten syötetietojen, chat-historian ja laitetunnisteiden lisäksi tekoäly kerää käyttäjien keystroke-malleja ja seuraa käyttäjien toimintaa eri laitteilla. Tekoäly siis kerää käyttäjän näppäinten painallukset ja näytön pyyhkäisyt. Nämä voivat herättää huolen yksityisyydestä ja sen rikkomisesta.
Käyttäjistä kerättyjä tietoja jaetaan mainonta- ja analytiikkakumppaneille. Sekin voi johtaa yksityisyyden vaarantumiseen, varsinkin kun tietoja yhdistellään toisiin ulkopuolisiin tietoihin. Tiedossa on useita tapauksia, joissa analytiikkayhtiöt ovat myyneet saamansa dataa paitsi mainostajille, myös valtionhallinnolle. Deepseekin keräämä data voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille myös jonkin yritysjärjestelyn yhteydessä – eli jos Deepseek tai osia siitä myydään.
Deepseek kertoo, että se tallentaa käyttäjien tiedot Kiinassa sijaitseville palvelimille. Kiinan lainsäädäntö sallii viranomaisten pääsyn henkilökohtaisiin tietoihin ilman käyttäjien suostumusta. Näin Kiinan viranomaiset voivat ainakin teoriassa päästä käsiksi laajoihin data-aineistoihin, joista saattaa paljastua hyvinkin tarkkoja käyttäjäprofiileja.
Huoli on vastaava, kuin mistä videopalvelu Tiktokia on epäilty ja syytetty runsaasti vaatien sen kieltämistä kokonaan.
Deep Seek mainitsee, että tiedot siirretään tietosuojalakien mukaisesti, mutta EU:n GDPR:n tai muiden tiukkojen tietosuojasäädösten käyttäjät saattavat olla erityisen huolissaan tietojen siirrosta. Lisäksi Deepseek säilyttää tietoja niin kauan kuin palveluiden tarjoaminen vaatii. Tämä on epämääräistä ja voi johtaa tarpeettoman pitkään tietojen säilyttämiseen. Tietoja säilytetään myös, vaikka käyttäjä olisi rikkonut palvelun käyttöehtoja ja menettänyt käyttöoikeutensa, rikkomukset olisivat käsiteltyjä tai käyttäjä poistaisi tilinsä.
Kimmo Rouskun mukaan käyttäjien oikeudet on ilmoitettu epämääräisesti. Vaikka käyttäjillä on oikeuksia tietojen hallintaan, niiden käytännön toteutus jää epäselväksi, ja prosessiin liittyy “asianmukainen todentaminen”, mikä voi olla käyttäjälle haastavaa.
Käyttäjän antamaa sisältöä voidaan käyttää kielimallien kehittämiseen. Tämä voi olla ongelmallista, erityisesti jos sisältö sisältää arkaluonteisia tietoja. Vaikka käyttäjä voi kieltäytyä sisältönsä käytöstä, tämä vaatii erillisen toimenpiteen, mikä voi olla käyttäjille hankalaa tai epäselvää.
Deepseek ei ole suunnattu alle 18-vuotiaille. Se kuitenkin sallii 14-vuotiaiden käyttää sitä vanhempiensa suostumuksella. Jos vanhemmilta jää tietosuojakäytäntö lukematta ja ymmärtämättä, he saattavat riskeerata alaikäisten lasten tietosuojan.
Toisaalta myös OpenAI:n ChatGPT siirtää tietoja ETA-alueen ulkopuolelle eli Yhdysvaltoihin ja sallii palvelun käytön jo 13-vuotiaille vanhempien luvalla. Karikot ovat melko samanlaisia kuin Deep Seekissa – ainakin osittain.
– Kuten kaikki ”ilmaiset” palvelut, jotenkin näistä pitää maksaa. Tässä kannattaa todella miettiä, mitä tietoja palveluun jakaa, Kimmo Rousku kirjoittaa.
Artikkelin pohjana on käytetty useita Kimmo Rouskun Linkedin-kirjoituksia maanantailta 27. ja tiistailta 28. tammikuuta. Tiistaina 28. tammikuuta vietetään kansainvälistä tietosuojapäivää.
